Miten tärkeää on, että voimme ihailla talvella puhtaanvalkeaa lunta, voimme kesällä uida puhtaissa järvissä ja kulkea tuoksuvissa metsissä. Poimia sieniä tai marjoja ja antaa lastemme juosta paljain jaloin kostealla nurmella. Tämä kaikki on vielä mahdollista, mutta entä tulevien sukupolvien kohdalla, tuhoammeko kaiken kauneuden?
Taloudellinen levottomuus, luonnonresurssien hupeneminen ja hyvinvoinnin haasteet asettavat yritykset ja koko yhteiskunnan vakauden koetukselle niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vastuullisuus ja kestävyys ovat jo nyt, ja tulevat vielä suuremmassa määrin olemaan yritykselle tarpeellisia työkaluja.
Mutta miten kestävän strategian toteutus miellettäisiin pakollisen toteuttamisen sijaan kilpailuedun kehittämiseksi?
Olen itse työskennellyt pitkään, yli 15 vuotta suurehkossa hotellissa Keski-Suomessa. Suurimman osan ajasta toimin esimiesasemassa, olin mukana laskemassa hotellin hiilijalanjälkeä ja myös mukana ympäristökatselmuksessa, jossa kartoitettiin hotellin mahdollisuutta saada ympäristömerkki. Hotellissa seurattiin energian kulutusta, kierrätettiin, huolehdittiin raaka-aine hävikistä ja tehtiin joka vuosi ympäristösuunnitelma, johon kirjattiin myös henkilöstön hyvinvointiin liittyviä asioita. Hotellissa siis vaalittiin kestävää kehitystä; niin ekologista, taloudellista kuin sosiaalistakin ulottuvuutta. Kuitenkaan en voi sanoa ymmärtäneeni aiheen moniulotteisuutta ennen lopputyöni tekemistä. Nyttemmin toimiessani henkilöstöpalvelualan yrityksessä StaffPointissa, hotelli- ja ravintola-alan asiakkuuksien ja rekrytoinnin parissa tiedostan, että aiheen painoarvo lisääntyy koko ajan.
Kestävä kehitys on jatkuvaa muutosta
Kestävä kehitys on lyhyesti sanottuna yksilöiden ja yhteisöjen toiminnan muutosta, joka pyrkii takaamaan terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Sen tavoitteena on turvata ympäristön kantokyvyn sekä luonnon ja kulttuurien monimuotoisuus.
Kestävä kehitys sisältää neljä eri ulottuvuutta:
- Ekologinen kestävyys on ympäristöä kuormittavien toimintatapojen muutosta, kulutuksen vähentämistä, materiaali- ja energia-tehokkuutta ja ympäristöystävällisiä hankintoja.
- Taloudellinen kestävyys on tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista ja ylikuluttamista.
- Sosiaalinen kestävyys on yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kehitystä sekä hyvinvoinnin tasapuolista jakaantumista.
- Kulttuurinen kestävyys on erilaisten kulttuurien hyväksymistä ja kulttuuriperinnön säilyttämistä tuleville sukupolville.
Tutkimus herätti miettimään, koetaanko kestävä kehitys rasitteena
Ylemmän ammattikorkeakoulututkintoni opinnäytetyön aiheena oli eteläsavolaisten matkailualan yritysten ympäristövastuu osana heidän liiketoimintaansa, toimeksiantajana työssäni toimi Etelä-Savon Maakuntaliitto. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää eteläsavolaisten matkailualan yritysten kestävän kehityksen tila (ekologinen näkökulma) olemassa olevien ympäristömerkkien, yrityksen omien arvojen, vastuullisten tekojen sekä viestinnän kannalta. Saatujen vastausten perusteella tavoitteena oli löytää kehitysehdotuksia siihen, kuinka alueen vastuullisuutta voitaisiin viedä eteenpäin ja millä keinoilla yritykset voisivat viestiä kestävän kehityksen edistämisestä yrityksessään.
Opinnäytetyötä tehdessäni ymmärsin, että olin ainoastaan mekaanisesti suorittanut ympäristövastuutekoja työssäni ymmärtämättä lainkaan koko termiä kestävä kehitys. Yksi suurimmista haasteista työssäni oli se, että yrityksiltä oli todella vaikea saada vastauksia sähköiseen Webropol-kyselyyn. Näin ollen vastausprosentti jäi hyvin pieneksi, ja jäin myös pohtimaan sitä, valikoituiko vastaajiksi enimmäkseen ympäristötietoisia vastaajia. Onko koko termi kestävä kehitys liian vaikea ymmärtää, koetaanko ympäristövastuu tylsänä ja välttämättömänä pahana liiketoiminnassa? Kuinka ympäristövastuu alettaisiin ymmärtää kilpailuetuna?
YMPÄRISTÖMERKKI TOI TOIMINTAAN KONKRETIAA
Vastausten perusteella pystyin päättelemään, että kaikki vastaajat toteuttivat jollain tavoin ympäristötyötä, mutta ympäristömerkkejä ei kovin suurella prosentilla ollut hallussaan. Ympäristömerkkien hankintaa pidettiin kalliina ja vaivalloisena prosessina. Kuitenkin vastaajista ne, keillä ympäristömerkki oli hallussaan, olivat huomanneet, että konkreettisten tekojen kautta oli saatu huomattavia säästöjä ja itse ympäristömerkkikään ei ollut tullut kalliiksi.
Työssäni tulin siihen tulokseen, että yritysten tietoisuutta pitäisi lisätä niin, että yritykset saisivat tietoa niin ympäristömerkeistä, niiden hankinnasta ja kustannuksista, kuin myös siitä, millaisia hyötyjä yritykselle ympäristömerkin myötä voi koitua. Lisäksi yritykset tarvitsisivat tietoa siitä, mistä ja miten erilaisiin hankkeisiin voi hakea tukea esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöltä. Ensisijaisen tärkeää on myös koulutus ja yrittäjien tietoisuuden lisääminen niin, että yritykset ymmärtävät kestävän kehityksen tärkeyden osana liiketoimintaa niin, että voivat kertoa siitä myös henkilöstölleen. Näiden pohjalta yritykset voivat alkaa myös viestiä vihreydestään.
Meidän olisi aika alkaa tehdä konkreettisia tekoja elinympäristömme eteen, ei vain Etelä-Savossa, vaan koko Suomessa, kaikkialla täällä pienellä maapallollamme, jotta me ja tulevat sukupolvemme voimme elää täällä vielä tuhansia vuosia. Oletko sinä ja yrityksesi mukana?
Hanna-Kaisa Hänninen
Asiakkuuspäällikkö, StaffPoint
Xamkin restonomi (YAMK) -opiskelija
Opinnäytetyö liittyy Kohti vastuullista matkailua -hankkeeseen.