Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen loppuseminaari 1.12.2021 oli runsas kattaus kulttuuriasiaa ja inspiroivia esimerkkejä. Ohjelmassa kuultiin kulttuurin tuottajia, kuntatoimijoita, ministeriötä, tutkijoita, luovan alan yrittäjiä ja oppilaitosten edustajia. Projektipäällikkö Piia Kleimola esitteli nostoja Eloa ja iloa -kehittämistehtävän kokeiluista. Taukoja päivään toi nuorten taituruus ja energia – yleisö sai nauttia sirkuskoulu Bravuurin, Rajan Nuorten kansantanssiryhmän ja taikuri Elmo Huovilan huikeista esityksistä!
Päivän kolme viestiä
Ensinnäkin tilaisuus toi selvästi esille kulttuurin laajan merkityksen. Kulttuuri ei ole vain kuvataidetta tai teatteria, vaan syvästi inhimillinen tarve, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden osatekijä, osa jokaisen itseilmaisua. Kulttuuri vaikuttaa viihtyvyyteen ja alueiden vetovoimaan. Kulttuuri on liima, joka yhdistää veto- ja pitovoiman osa-alueita, totesi johtava asiantuntija Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDIstä. Kulttuuriliiman kautta välittyy alueelle hyvää fiilistä ja ilmapiiriä. Kulttuuri on lumovoiman lähde!
Kulttuuri on yhteisöiden abstraktia olemusta. ”Kulttuuri on kaikkea ihmisten välistä toimintaa”, totesi Lappeenrannan kulttuurijohtaja Anu Talka. On tietämättömyyttä olla ymmärtämättä taiteen ja kulttuurin merkitystä ihmisyydelle, on sivistymättömyyttä olla arvostamatta taidetta ja kulttuuria, totesi Teatterikorkeakoulun professori Elina Knihtilä. Taiteella voi rakentaa kokemusta osallisuudesta ja vahvistaa hyvinvointia.
Toinen tärkeä viesti oli yhteistyö. Se toistui melkein jokaisessa puheenvuorossa. Kunnasta kannattaa tehdä kiinnostava yhdessä, totesi Espoon kulttuuripäällikkö Tiina Kasvi. Esimerkiksi neljän maakunnan alueelle ja useiden kaupunkien yhteistyöksi levittäytynyt Saimaa-ilmiö toi näkyvyyttä ja nosti Saimaan kartalle, vaikka kulttuuripääkaupunki titteli meni sivu suun!
Kolmas esiinnoussut asia oli luovan alan moninaisuus. Luovan alan osaajien työn jälki voi näkyä niin leikkipuistojen suunnitteluna, pelitaiteena, palvelumuotoiluna, sähkökaapeissa tai artoteekeissa. Luovat alat toimivat alan kuin alan rikastajana ja ajattelun avaamisessa. Esimerkiksi muotoilu läpileikkaa erilaisia kunnan toimintoja ja kaupunkiympäristöä. Luovan alan voima on koko kokonaisuudessa ja moninaisuudessa, luovat alat leikkaavat kaikkia aloja, painottivat Luovien alojen tutkimusyksikön johtaja Ari Utriainen ja Talouden ja kulttuurin koulutusalajohtaja Petteri Ikonen Xamkista.
Nostoja päivän puheenvuoroista
Timo Aro puhui kulttuurin veto-, pito- ja lumovoimasta. Hänen mukaansa kulttuuri on kaikkien menestyvien alueiden taustalla. Kulttuurin merkitys läpäisee kaiken kehittämistyön, liittyen tulevaisuuteen, maineeseen, osallisuuteen, innovaatioihin ja hyvinvointiin. Kulttuuri on osa pehmeitä vetovoimatekijöitä. Merkitystä alueiden menestymisen kannalta on arjen mielekkyydellä, tapahtumilla, ilmapiirillä ja kulttuuripalveluilla, sekä mielikuvilla ja identiteettitekijöillä ja tarinoilla. Pitovoiman kannalta kulttuuri liittyy mm. seudun palveluihin, henkiseen ilmapiiriin, viihtyvyyteen, koettuun hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja identiteettiin. Kulttuuri liittyy kaikkiin lumovoiman osatekijöihin. Lumovoimalla tarkoitetaan ainutkertaisia ja poikkeuksellisia asioita, tapahtumia tai teoksia, jotka tekevät vaikutuksen ja jättävät positiivisen tunnejäljen. Lumovoima on kulttuuria, joka saa aikaan ”pysyviä wau-efektejä ja vahvoja tunnejälkiä”.
Tiina Kasvi esitteli valtakunnallista kulttuurin kehittämistehtävää Yhteistuumin maakuntien näkökulmasta. Kulttuurilaki maakunnissa toteutuu yhdessä tekemällä. On annettava ääni asukkaille ääni, koska he ovat hyvien elinolosuhteiden asiantuntijoita. Lisäksi kannattaa hyödyntää ammattitaiteilijoiden osaamista. Yhteistuumin on jakanut verkkosivuillaan hyviä käytänteitä kulttuurilain toteuttamiseksi – toimintatavat ovat jo olemassa, uusia kikkoja ei juuri tarvita!
Kaakkois-Suomessa toimii aktiivinen ja laaja luovien alojen verkosto. Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta kertoi, että verkosto kehittää alueellista kulttuuritoimintaa ja koulutusta, edistää monialaista yhteistyötä ja dialogia, vaikuttaa yhteiskunnassa ja kansainvälisillä foorumeilla.
Anu Talka kertoi Saimaa-ilmiöstä, painotti toisinajattelua ja kyseenalaistamista. Kulttuuria on vietävä eri toimialoille, osaksi strategioita ja virallisia papereita, jotta se tulee todella olevaksi. Etelä-Karjalassa kulttuurin yhteistyöväylä on maakuntaliitto ja kulttuuri on vahvasti mukana maakuntaohjelmissa ja kuntien strategioissa. Etelä-Karjalassa on esimerkiksi kehitelty ”Uusinajattelijoiden kulttuurimaakunta” -strategia, jossa kulttuuri nähdään asukkaiden identiteetin perustana. Yhteistyö on oleellista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tarvitaan aikaa ja tapaamisia, luottamuksen rakentamista ja tutustumista, jotta yhteinen tavoite hioutuu sellaiseksi, jonka takana jokainen voi seisoa.
Taiken taideasiantuntijat Taina Laitinen ja Kaisa Koskela tarjoavat kuntien kulttuuritoimintaan liittyvää asiantuntijapalvelua ja tukevat kuntia kulttuurilain toteuttamisessa käytännössä. Hienoa, että ammattilaisresurssia on saatavana tämän asian edistämiseen! Taideasiantuntijat pyrkivät kehittämään kuntien ja taiteilijoiden yhteistyötä, edistämään tiedolla johtamista, luomaan verkostoja ja kontakteja, auttaman hankkeistamisessa, hankintaosaamisessa ja kulttuuristrategioissa.
Tutkimuskoordinaattori Niina Saukko (THL) esitteli kulttuurin TEA-viisarin tuoreita tuloksia Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta. TEA viisari on terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä. Mukana seitsemän toimialaa kuten kuntajohto, perusterveydenhuolto, peruskoulu, liikunta. Tiedonkeruu alkoi vuonna 2008, kulttuuri tuli mukaan 2019. Aiempaan tiedonkeruuseen verrattuna kulttuuri on paremmin huomioitu kunnissa ja osana terveyden edistämistä ja hyvinvointia. Vakiintuneet rakenteet kuntien, maakunnan ja sairaanhoitopiirin yhteistyölle ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Suunnitelmat hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta ovat lisääntyneet vuodesta 2019.
Elina Knihtilä esitteli Helsingin kaupungin monialaisen työryhmän laatimaa uutta kulttuurivisiota. Kulttuurivisio 2030 valmistui kesällä 2020. Taide ja kulttuuri nähdään visiossa hyvän elämisen ja kaupungin kehittämisen ytimessä. Visiotyön aikana eri asiantuntijat hahmottelivat kaupungin tulevaisuutta, mitä haasteita tunnistetut trendit kuten väestön ikääntyminen mahdollisesti tuovat. Myös kaupunkilaisia osallistettiin aktiivisesti prosessiin esimerkiksi asukasiltojen, ideaseinän ja kyselyiden muodossa. Nuoria kuultiin oman nuorisovisiotyöryhmän kautta. Visiossa kuntalaisia ei nähdä ainoastaan kokijoina vaan tekijöinä ja tuottajina. Tavoite on, että jokaisella helsinkiläisellä olisi yhteys taiteeseen ja kulttuuriin läpi elämän. Jokaisella v. 2021 syntyneellä vauvalla on jokin kulttuurilaitos kummina!
Yrittäjä Jari Kinnunen esitteli kehittelemäänsä Diglio-palvelua. Diglio on kulttuurin ja taiteen kotimainen jakopalvelu, alusta digitaalisen sisällön julkaisemiseen ja myymiseen kuluttajille, yrityksille ja vaikka sote-piireille. Palvelun taustalle tehtiin aiemmin pieni markkinakartoitus eloa ja iloa yhteistyössä. Diglio tarjoaa kulttuurin tuottajalle verkkokaupan, jonka myynnistä palvelu ottaa provision. Se on ilmainen hub tai digitaalinen ateljee, jossa voi esitellä tuotantoaan. Taiteilija tai kulttuurintuottaja saa tuloja sisällön katsomisesta.
Vastaava tuottaja Riikka Hjelt Kaakon taiteesta kertoivat kiinnostavista julkisen taiteen toteutuksista Etelä-Karjalassa. Kaakon taide toteuttaa kehittämistehtävää, jossa luodaan edellytyksiä taiteelliselle työlle ja toiminnalle. Hjelt esitteli mm. sairaala-artoteekin, joka sai alkunsa vuonna 2018 Kaakon taiteen, Eksoten ja Lappeenrannan taidemuseon yhteistyönä. Sairaalassa on kokoelma paikallisten taiteilijoiden teoksia, joista asukas saa valita taidetta omaan huoneeseen. Palvelukoti-artoteekki toimii vastaavalla periaatteella ja auttaa asukkaita ilmaisemaan omaa persoonaa ja viihtymään. Palvelukoti-artoteekki on suunnattu etenkin heille, joilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tavaroita tuoda. Taiderullakon eli liikuteltavan pienen taidenäyttelyn taas voi tilata julkiseen tilaan kuten kouluun. Näillä keinoin tuodaan taidetta ihmisten luokse.
Toiminnanjohtaja Salla Heinänen Ornamosta teki katsauksen luovan alan moninaisuuteen ja muotoilusta kunnissa. Laajasti muotoilun alaa konkretiasta abstraktiin edustavan Ornamon tärkeä anti jäsenille on kollegiaalisuus. Muotoilun rooli kunnissa taas on moninainen leikkipuistoista valaistukseen, saavutettavista manuaaleista digitaalisten palveluiden suunnitteluun. Esimerkiksi Pyhtäällä tienvarsia on elävöitetty tarjoamaan näkövirikkeitä, jotta autoilijan vireystila ei herpaannu. Maaseutujen voimalinjoja varten taas on suunnittelu peltopylväät, joissa ei alaosassa ole tukivaijereita koneilla työskentelyn helpottamiseksi.
Xamkin opiskelija Hanne Vainikka kertoi työn alla olevasta kulttuurihyvinvoinnin yamk-tutkinnon opinäytetyöstään Kulttuurihyvinvointialan viestinnällä vaikuttaminen. Eloa ja iloa -kehittämistehtävän toimeksiantona tehtävä oppari valmistuu keväällä 2022, jolloin tiedossa mm. tuloksia kyselytutkimuksesta ja siitä, miten kulttuuriala voi edistää näkyvyyttä ja tehdä vaikuttavaa viestintää. Viestintäyhteistyötä alan sisällä kaivataan!
Petteri Ikonen painotti, että Xamkin kulttuurialat läpileikkaavat kaikkia aloja. Esimerkiksi pelisuunnittelu liittyy hyvinvointialaan ja pelillistämällä pyritään nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, robotiikan kehityksessä tarvitaan ihmisen laajempaa ymmärrystä kulttuurista. Luovien alojen oltava osa keskusteluita ja päätöksentekoa. Xamkin luovat alat on yksi Suomen suurimmista puhtaasti luovien alojen keskittymistä!
Ari Utriainen korosti, että luova talous ja luovat alat pitää ymmärtää laajasti, siihen kuuluu niin peliala, arkkitehtuuri, elokuva, palveluita tuottavat alat kuten muotoilu. Luovalla taloudella on kasvuvaraa ja nyt ikkunat alan toimijoille ovat auenneet. Nyt on luovilla otollinen aika ottaa roolia ja luoda hyvinvointia! Pehmeistä asioita valuu sisältöä koviin vetovoimatekijöihin, kun tehdään asioita yhdessä.
Hyvinvointi-yksikön johtaja Tuula Kilpinen esitteli LAB-ammattikorkeakoulua, jossa TKI-toiminta ja opetus on integroitu. ”Lab on TKI-toimintaan perustuvaa opetusta antava innovaatiokorkeakoulu”. Vahvuusalat ovat monialaisia. Kulttuurihyvinvointi näkyy mm. vahvuusalueilla kestävien ratkaisuiden muotoilu ja hyvinvoinnin palveluinnovaatiot sekä kasvualustalla taide ajattelun uudistajana. LABissa tehdään kiinteästi työelämäyhteistyötä ja nopeita kokeiluita.
Miten tästä eteenpäin?
Osallistujien mentimeter-vastauksissa toistuu samat ajatukset kuin päivän puheenvuoroissa. Tulevaisuuden kunnissa kulttuurin ja taiteen nähdään olevan osa kuntien kaikkia toiminta-alueita kaupunkiympäristöistä kasvatukseen läpi asukkaan koko elämänkaaren. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan etenkin yhteistyötä ja rahaa. Tarvitaan innostuneita tekijöitä, verkostoja, yhteistä tahtotilaa ja vaikuttamista – uskoa ja toivoa unohtamatta!
Yhteistyö, vertaisoppiminen, verkostoituminen ON voimaa. Haetaan siis energiaa luovuudesta! Tai annetaan positiivisen kateuden inspiroida toimintaan kohti hyvinvoivaa ja kulttuurisesti rikasta yhteisöä. Nyt kaikki kunnat kulttuurivisiota laatimaan ja strategioita päivittämään. Luova talous tuottaa tulosta viivan alle, eikä ole menoerä.
Ihmiskunta tarvitsee empatiaa ja tulevaisuususkoa, etenkin näinä aikoina, totesi projektipäällikkö Piia Kleimola. Taide on turvallinen tapa kohdata turvattomia asioita ja keino murtaa pelkoja ja ennakkoluuloja, komppasi Elina Knihtilä.
Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen on kohtauttanut kulttuurin ja kunnan toimijoita, välittänyt viestiä kulttuurilaista ja kulttuurin merkityksestä ihmiselle sekä vahvistanut verkostoja. Kaikkien kannattaa tutustua Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen kehittämistehtävän julkaisuihin, blogikirjoituksiin ja pilotteihin. Yksi kehittämistehtävä päättyy, mutta toivomme kuntien ottavan oppia ja koppia kulttuurihyvinvoinnista ja jatkavan verkostoyhteistyötä ja sisäisesti pitävän asiaa esillä sekä sisällyttämällä kulttuuri- ja taidetoiminnan strategioihin ja budjetteihin. Toivomme kuntien hyödyntävän tutkittua tietoa kulttuurin merkityksestä ja vaikutuksista hyvinvointiin ja osallisuuteen sekä näkevän sen ennaltaehkäisevänä investointina, ei menoeränä.
Ja loppuun vielä huomio Knihtilältä liittyen kuntabrändäykseen ja vetovoimaan – kouvolalaisten ei pitäisi antaa betonin harmautta Hartwallin haltuun, vaan pitää se itsellään! Niin, betoni ei ehkä itsessään ole kulttuuria, mutta se, miten rakennettua ympäristöä hyödynnetään ja arvostetaan kulttuuriperintönä, on.
Kirjoittanut
Laura Lehtinen
TKI-asiantuntija, Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen