Waypoint-hankkeessa olemme kehittäneet peliä, jonka avulla nuori saa tarinallisia ja pelillisiä keinoja työelämätaitojen vahvistamiseen. Peliin sijoitettujen ohjauselementtien kehittämisen tueksi selvitettiin, mitä kymenlaaksolaiset nuoret arvioivat työelämätaidoistaan ja miltä tulevaisuuden työelämä näyttää. Kysyimme myös alueen yrittäjiltä, millä tasolla nuorten työelämätaidot ovat ja mitkä taidot ovat heistä erityisen merkityksellisiä.

Kouluttaessamme ohjausalan ammattilaisia ja alaa ammattikorkeakoulussa opiskelevia Waypointin ohjausmenetelmään, Hamina 1810 – työ ei koskaan muutu -peliin, kysyimme myös alalla olevilta ja alaa opiskelevilta mielipidettä tärkeimmistä työelämätaidoista. Vastaukset noudattelivat sekä yrittäjien että nuorten mielipiteitä.

Arviointikyselyt toteutettiin syksyn 2021 aikana. Nuorten kyselyyn vastasi yhteensä 85 nuorta ja työelämän kyselyyn vastasi 27 työnantajaa. Lisäksi haastattelimme neljää nuorta, jotka osallistuivat pelillisyyden työpajaan keväällä 2020. Kiitämme verkostojamme avusta kyselylinkkien jakamisesta nuorille sekä yrittäjien vastauksista yrityskyselyyn.

 

Nuorten mielipiteitä työelämävahvuuksista ja kehitettävistä työelämätaidoista

Nuorten mielestä heidän vahvimmat työelämätaidot liittyvät kykyyn ja haluun sitoutua työhön, vastuunkantoon, hyviin arjenhallinnan taitoihin, uusien asioiden oppimiskykyyn ja joustavaan suhtautumiseen työtehtäviin ja työyhteisöön. Esiintymistaidoissa ja paineensietokyvyssä nuoret arvioivat osaamisena ja pystyvyytensä alhaisemmaksi.  50 % vastaajista oli toiveikas tulevaisuuden suhteen, mutta 35 % nuorista ei kokenut tulevaisuuttaan valoisana. 88 % vastaajista haluaisi kiinnittyä työelämään työpaikan, oppisopimuksen, työkokeilun tai kuntouttavan työkokeilun avulla. Tästä kertoo myös yhden haastatellun nuoren sanoma meille kaikille: ”Haluaisin tehdä töitä, enkä vain elää tuilla”. Myös koulutus kiinnosti nuoria; yhteensä 63 % oli kiinnostunut korkea-asteen tai ammatillisen toisen asteen koulutuksesta tai oppisopimuskoulutuksesta.

 

asennoitumisella on merkitystä

Yrittäjien mielestä nuorten työelämätaidoista parhaimmassa kunnossa olivat suhtautuminen työhön ja työyhteisöön, kielitaito, monikulttuurisuustaidot, motivaatio ja oppiminen sekä kyky kantaa vastuu omasta tehtävästään. Nuorten tulisi vielä harjoitella itseohjautuvuutta, ajanhallintataitoa, työn ja vapaa-ajan erottamista sekä oman työn organisoimistaitoja. Tärkeimmiksi työelämätaidoiksi yrittäjät nimeävät sosiaaliset taidot (81%), asiakaspalvelutaidot (67%) sekä tiedon soveltamiseen liittyvät taidot (63%). Tulevaisuuden työelämää määrittävät yrittäjien näkemysten mukaan vuorovaikutustaidot, ymmärrys kestävästä kehityksestä ja yrittäjämäinen asenne.

 

vuorovaikutustaitoja tarvitaan

Sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja kuvattiin hiukan eri sanoin ja pienin merkityseroin vastaajaryhmissä. Kyseiset taidot olivat sekä nuorten, yrittäjien että alalla työskentelevien tai alaa opiskelevien mielestä tärkein kategoria työelämätaidoista. Näiden taitojen harjoittaminen tekee meille kaikille hyvää, ei pelkästään työuraa aloittaville nuorille. Työelämässä tarvitaan koko ajan hyviä sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa, koska keskinäinen kunnioitus ja arvostus toisen työtä kohtaan ovat tärkeitä osasia myös työyhteisöjen tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna.

 

pelillinen ohjausmenetelmä

Arviointitiedon perusteella kehitimme Hamina 1810 – työ ei koskaan muutu -pelin sisälle rakennettua ohjausta. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että kyselyssä esille nousseiden nuorten työelämätaitojen vahvuuksia, esimerkiksi kielitaitoa, kannustettiin ylläpitämään tarinan keinoin tai heikompia taitoja, kuten työelämän pelisääntöjen (työaika, poissaolot) kohdalla nuoren tulee itse ratkaista, miten hän pelissä toimii, tekee päätöksi ja näin kerää lisää työelämässä tarvittavia ominaisuuksia.

 

Nuorten työelämätaidoista aiemmin kirjoitetun artikkelin voit lukea TÄÄLTÄ

ja arviointiaineiston koosteen löydät TÄÄLTÄ

Kirjoittaja: Kirsi Purhonen, vastuualueena Waypoint-hankkeen  arviointi

Kuva: Zsófia Kecskés, Anna-Maria Närä, Miia Halonen ja Miikka-Petteri Lesonen