”Rivissä oleville hoitopöydille käytiin pelkät kalsarit jalassa. Siinä sitä maattiin käsiteltävänä. Nähtiin kaikkien vammat ja kuultiin kaikkien asiat. Se oli jo edistystä, kun yhtenä vuonna tuli näköesteeksi verhot hoitopöytien väliin.”
Näin naureskeli lähes satavuotias sotaveteraani muistellessaan vuosikymmenten takaista kuntoutusta. Hän totesi, että kuntoutuksessa on tapahtunut valtava muutos ja hyvä niin.
Kuntoutuksen ja kuntoutumisen periaatteet ovat muuttuneet ajan kuluessa. Yksityisyyden kunnioittamisen lisäksi kuntoutujan yksilölliset tavoitteet ja aktiivinen toiminta niiden saavuttamiseksi ovat nousseet kuntoutuksen kulmakiviksi. Nämä toteutuvat myös Kelan järjestämässä hyvän kuntoutuskäytännön mukaisessa kuntoutuksessa.
Tieto on tarpeen
Kuntoutusta ja sen toteuttamista uudistetaan monella taholla. Kelan kuntoutuksessa on parhaillaan käynnissä mm. tarjouskilpailun korvaava rekisteröitymismenettelyn kokeilu sekä uusien palvelukuvausten mukainen kuntoutuksen toteutus. Kaksivuotinen kokeilu toteutetaan sydänkuntoutuskursseilla sekä Oma väylä -kuntoutuksessa.
Näitä kokeiluja tarkastellaan REKKU-tutkimuksessa. Sen osatutkimuksista toinen, Kelan kuntoutuksen toimeenpano ja toimivuus -tutkimus (Kekut), keskittyy keräämään tietoa palveluntuottajien ja kuntoutuksen asiakkaiden kokemuksista ja näkemyksistä. Niitä tarvitaan, jotta saadaan ruohonjuuritason tietoa uudistusten vaikutuksista.
Uudistusten on perustuttava tietoon ja siitä syntyvään kokonaiskuvaan. Mitä muutos tarkoittaa kuntoutuvalle yksilölle ja hänen läheisilleen, entä palvelua toteuttaville organisaatioille ja ammattilaisille tai kuntoutuksen järjestäjälle ja rahoittajalle? Ennen kuin nämä kokeilut laajenevat muihin kuntoutusmuotoihin, nyt kerättävän tiedon avulla voidaan löytää mahdollisia kompastuskiviä.
Vastaajat vaikuttavat palveluiden kehittämiseen
Keräämme tutkimuksen kuluessa runsaasti tietoa monin kyselyin ja haastatteluin (kuva 1). Kertyvistä aineistoista tuotettavat raportit ovat Kelalle hyödyksi uudistuksia arvioitaessa. Tieto palveluntuottajien ja asiakkaiden kokemista käytännön haasteista ja esille nousevista tarpeista auttavat kehittämään prosesseja aiempaa sujuvammaksi. Se helpottaa tulevaisuudessa kuntoutukseen hakeutuvia asiakkaita sekä kuntoutusta toteuttavia palveluntuottajia.
Palveluntuottajilla on ollut erilaisia syitä lähteä mukaan rekisteröitymismenettelyn kokeiluun ja siitä tehtävään tutkimukseen. Tärkeänä on nähty mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti tärkeään palveluun. Tutkimukseen osallistumalla voi vaikuttaa siihen, että omaa osaamista ja kokemusta voi käyttää mahdollisimman tehokkaasti kohderyhmän hyväksi.
Kuntoutuksen asiakkaita kyselyyn vastaaminen saattaa ohjata pohtimaan tarkemmin omaa kuntoutumistaan. He pääsevät kertomaan mikä kuntoutusprosessissa oli tärkeää ja auttoi kohti kuntoutumista, tai mitä muuta olisi tarvittu. Myös asiakkailta kertyvillä vastauksilla on laajempaa merkitystä. Heidän kokemuksensa vaikuttavat asiakaslähtöistä lähestymistapaa vahvistavasti.
Tieto otetaan heti käyttöön
Tutkimuksessa kertyviä aineistoja hyödynnetään jo tutkimuksen kuluessa. Palveluntuottajilta on saatu tietoa mm. rekisteröitymismenettelyn sujumisesta, kurssien lisäämisestä järjestelmään ja moniammatillisen tiimin kokoamisesta. Asiakkailta on saatu käytännön kokemuksia esim. kuntoutukseen hakeutumiseen liittyvistä vaiheista sekä kuntoutukseen liittyvistä odotuksista.
Kyselyiden tuloksia on raportoitu jo useampaan otteeseen niin palveluntuottajille kuin Kelallekin. Käytännön toteutuksesta vastaavat ovat saaneet tietoa sekä hiomista vaativista, että varmuutta hyvin toimivista yksityiskohdista.
Eikä tässä vielä kaikki
Kokeilun ensimmäiset asiakkaat ovat kuntoutusjaksonsa loppumetreillä. Tässä vaiheessa pääsemme kysymään kuntoutuksen sujumisesta.
Kevään aikana käynnistämme seuraavat kyselyt ja aloitamme haastattelut. Eri alueilta ja erityyppisistä palveluntuottajista valitaan haastateltavia työryhmiä sekä asiakkaita. Miten asiakkaat ovat kokeneet kuntoutuksen, mikä auttoi kohti kuntoutumisen tavoitteita? Entä mitä palveluntuottajat haluavat kertoa kuntoutusprosessin toteuttamisesta?
Tutkimuksemme tiedonkeruu jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti. Kuntoutuksen puitteiden kehittämisessä jokaisella vastauksella on merkitystä.
Kirjoittanut Sari Saukkonen, joka työskentelee Kelan ja Xamkin yhteistyönä toteutettavassa Kelan kuntoutuksen toimeenpano ja toimivuus -tutkimuksessa.