Vahvan uran puunjalostusteollisuudessa tehneet Milla ja Janne Lehiö viihtyivät vuosia puutarha-alan yrittäjinä Savonlinnassa ennen kuin muuttivat Kotkaan pyörittämään selluteollisuuden asennus- ja kunnossapitoyritystä.
Aikanaan ympäristötekniikan insinööriksi Mikkelistä valmistunut Milla Lehiö erikoistui selluteollisuuden konesuunnitteluun, ja hänen miehensä Janne työskenteli selluteollisuudessa kunnossapito- ja asennuspitotehtävissä. Lasten ollessa pieniä pariskunta halusi enemmän aikaa perheelle ja osti vuonna 2009 savonlinnalaispuutarhan liiketoimintakaupalla.
”Olen kotoisin vihannestilalta Rantasalmelta, joten luotin siihen, että etsivä löytää kyllä tarvitsemansa tiedon. Olen aina ollut tarkka raha-asioissa, joten luotin myös siihen, että yritystoimintakin sujuu. Edelleenkin olen sitä mieltä, että tulos on yrittämisessä tärkein asia. Hulluna ei tarvitse rahaa kerätä, mutta on pystyttävä maksamaan omat palkat ja rahaa on oltava vähän investointeihinkin.”
Puutarhayrittäjinä
Neljän kilometrin päässä Savonlinnan keskustaa sijainneesta puutarhasta tuli perheelle koti, työpaikka ja palkanmaksun lähde. Alkuun pariskunta pyöritti puutarhaa ympäri vuoden, mutta erikoistui pian kesäkukkien kasvatukseen niin, että kukkien lisäksi myynnissä oli yrttejä ja vihannesten taimia.
”Älysimme pian, että on turha polttaa itsensä loppuun pakkaskeleissä. Liikeideaksi vakiintui, että asiakkaat tulivat ostamaan kesäkukat suoraan puutarhalta. Aloittaessamme yrttien ja vihannesten taimien osuus oli prosentin luokkaa, mutta siitä se kasvoi peräti 20 prosenttiin.”
Puutarhayrittämisen ohessa Janne jatkoi teollisuuden kunnossapitoon liittyneitä toimeksiantoja. Pariskunta oppi, että vaikka loka-marraskuussa puutarhan voi jättää omiin hoteisiinsa, pakkastalvet toisen on päivystettävä paikan päällä. Kun toinen oli matkahommissa, toinen oli kiinni puutarhassa. 12 vuoden jälkeen puutarha päätettiin pistää myyntiin. Myyntiin varauduttiin kehittämällä liiketoimintaa ja pistämällä paikkoja kuntoon.
”Se oli tietoinen valinta, että ostajalle ei olisi tullut tunnetta, ettemme välitä enää yrityksestä. Usein yrityksistä pyydetään ihan hulluja rahoja. Me ajattelimme, että puutarha antoi meille vuosia kodin ja palkan. Ei meillä ollut syytä saada myynnistä järjetöntä voittoa, vaan mietimme, mikä olisi järkevä hinta seuraavan yrittäjän kannalta.”
Suunnaksi Kotka
Omasta tulevaisuudestaan pariskunnalle oli selvää vain se, että halutaan lumen keskeltä niin etelään kuin mahdollista, mutta ei kuitenkaan suurten kaupunkien hälinään.
”Kotkassa on selluteollisuuden keskittymä, joten se valikoitui luontevasti uudeksi kotikaupungiksemme. Lopulta puutarhan myynti tapahtui niin nopeasti, että olimme käytännössä viime keväänä pari kuukautta kodittomia, kun autoin uutta yrittäjää alkuun. Kesän vietimme kaverin mökillä etsiessämme uutta kotia.”
Kodiksi löytyi puutalo Kotkan Karhulasta kadulta, jolla Alvar Aallon kädenjälki näkyy kaikissa persoonallisissa puutaloissa. Paluu entisestään tutulle toimialalle sujui sekin nopeasti. Osakeyhtiö pariskunnalla oli jo ennestään, nyt sen nimi ja päätoimiala muutettiin vastaamaan uutta tilannetta. Ajatuksena on, että Milla Lehiö pyörittää yritystä kotoa käsin toimitusjohtajana.
”Puutarhalla tein ruumiillista työtä, nyt työvälineeni on tietokone eli työnteko muuttui totaalisesti. Työllistän itseni yrityksemme toimitusjohtajana, mutta olen tehnyt muutakin tuottavaa työtä. Heti elokuussa tuli kolmen viikon työkeikka Uimaharjuun HSE-valvojaksi.”
Hän toimi aiemmin projektijohtajana ja oli erikoitunut riskienhallintaan ja työsuojeluun
”Huomasin työkeikalla, että lainsäädäntö edellyttää nykyään HSEQ-osaamista (health, safety, environment, quality), joten kouluttauduin lisää syksyn aikana. Nyt teen aiheeseen liittyvää konsultaatiota yhteistyökumppaniyrityksellemme. Käytännössä olemme ensimmäisiä tämän alan yrityksiä, joissa tätä osaamista on, mutta kohta tätä vaaditaan kaikilta.”
Rohkeutta ajatella toisin
Tuttavapiiri ja asiakkaat ovat ihmetelleet pariskunnan rohkeutta heittäytyä uudenlaiseen yrittämiseen ja muuttoa uudelle paikkakunnalle.
”Ensin ihmeteltiin, että olittepa rohkeita, kun ostitte puutarhan. Nyt ihmeteltiin, että miten te uskalsitte sen myydä. Ihmiset pelkäävät muutosta. Me olemme sellaisia, että kun keksimme jotain, niin yleensä toteutamme sen. Toki idea voi saada matkan varrella uusia nyansseja. Jo puutarhalla teimme asioita aikanaan toisin eli emme käyttäneet kasvinsuojeluaineita. Uudella otteella kehitämme nyt nykyaikaista asennusfirmaa.”
Alan yritykset ovat perinteisesti isältä pojalle siirtyviä yrityksiä, joilla on omat toimitilat. Niistä kuukausipalkkaiset asentajat lähtevät hoitamaan keikkojaan, kun tilaaja soittaa. Lehiöillä on vain 80 neliön varasto, jossa työkalut puhdistetaan, järjestellään ja pakata uudelleen seuraavaa keikkaa varten.
Milla Lehiö lähti mukaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Liike-hankkeeseen ollessaan vielä puutarhayrittäjä. Palvelumuotoilun valmentajat pistivät liikkeelle muutoksen ajatella asioita toisin.
”Alussa ajattelin, että meilläkin olisi tuudittauduttu tekemään samoin kuin alalla yleensä, mutta sitten aloin katsoa asioita eri näkökulmasta. Nyt meillä ihmiset saavat päättää, minne menevät keikoilla ja mitä tekemään. Muilla paitsi minulla on ns. nollasopimukset. Työntekijät saavat itselleen tietyn prosentin mukaan palkkaa, mikä motivoi ihmisiä tekemään vapaasti töitä. Päivät voivat olla välillä 12-tuntisia, ja töitä voi olla viikonloppuisinkin. Tällä toimialalla elämä on hektistä.”
Lehiöiden yrityksessä on omistajien lisäksi osakkaana myös 23-vuotias työntekijä, joka haaveilee omasta asennusyrityksestä aikanaan.
”Tavallaan hän osti nyt osan yrityksestä ja toivomme, että hän ostaa aikanaan loputkin.”
Uutta toimialalle
Alalla on työntekijäpula. Työntekijöitä on neljä. Uudentyyppinen palkkausmalli kiinnostaa periaatteessa ihmisiä, mutta harva uskaltaa siihen kuitenkaan heittäytyä.
”Työtulon vaihtelu on asia, johon harva uskaltaa heittäytyä, jos käy töissä rahan takia. Käytännössä maksamme ihmisille parempaa palkkaa ja pidämme myös työhyvinvoinnista huolta. Aloin miettiä, miten yritys rakennettaisiin nollasopimusten varaan mahdollisimman pienillä kiinteillä kuluilla. Mietin, mikä on meidän tuotteemme ja kenelle sitä teemme.”
Milla Lehiö muistuttaa, että työturvallisuudesta tai työhyvinvoinnista ei alalla juuri puhuta muuta kuin mitä tilaaja vaatii. Tyypillistä teollisuuden asennusyrityksille on, että töitä tehdään yhdessä yhteistyöyritysten kanssa. Lehiöillä on tällaisia yrityksiä kaksi, toinen kotikulmilla Karhulassa ja toinen Jyväskylässä.
”Ideana on, että vaihdetaan miehiä tehtaille ja laitetoimituksiin, kun on pulaa työntekijöistä. Tämä onnistuu, kun herrasmiessopimuksena on, että välistä ei vedetä, eikä toisen työntekijöitä pyritä varastamaan.”
Lehiö on huomannut, että toimialalla ei juuri markkinoida, paperihommat tehdään pakon edessä ja brändäys tai arvoketju ovat tuntemattomia asioita.
”Me otamme ne huomioon. Tavoitteenamme on omalta osaltamme nostaa alan statusta, että ihmiset uskaltaisivat tulla alalle. Meillä on rauhallisen kasvun ja hiljaisen markkinoinnin periaate. Ylimarkkinointia ei haluta tehdä, vaan katsotaan tilannetta uudella paikkakunnalla kaikessa rauhassa. Haluamme perehdyttää uudet ihmiset kunnolla, emmekä voi ottaa montaa ihmistä kerralla suoraan koulusta. Kun työntekijöiden ja asiakkaiden asiat ovat järjestyksessä, sitten voimme markkinoida aktiivisemmin.”
Liike-hankkeeseen mukaan lähtiessä kehitettiin vielä puutarhan liiketoimintaa ja valmistauduttiin myyntiin.
”Ajattelimme, että ollaan avoimia uusille asioille. Opin paljon markkinointijohtamisesta ja sosiaalisen median käytöstä. Kun puutarhan myynti alkoi keväällä, teimme muun muassa jokaiselle kasville kyltit, joissa kerroimme kasveista ja niiden hinnoista.”
Liiketoimintasuunnitelmaa Milla Lehiö oli tottunut pitämään jo ajatuksenakin tylsänä.
”Sen tekeminen kuitenkin selkiytti asioita. Arvokkainta antia oli koota palasista arvoketju niin yritykselle kuin markkinalle. Vaikka toimiala muuttui, niin asiat eivät hirveästi kuitenkaan muuttuneet. Viikkopalavereissa sitten briiffasin muita työntekijöitä uusista asioista ja kyselin, että mitä mieltä te olette.”
Kouluttautumiseen jäi koukkuun
Kouluttautuminen jatkuu nyt koko yrityksen tasolla. Kaikki kolme johtoryhmän jäsentä ovat mukana Xamkin Kouvolan kampuksella Johtajuuden hiomo -hankkeessa.
”Inhimillinen johtaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Tämäkin koulutus on antanut jo älyttömästi. Ehkä Liike-hankkeen koulutusten jälkeen tästä tuli normi, että meillä on aina jokin koulutus meneillään. Hiomo-hankkeessa on mukana myös yhteistyöyrityksemme, joten kehitämme sen kanssa nyt monia asioita yhdessä. Johtamisessa on lopulta kyse siitä, että tehdään asiat niin, että muiden on helppoa tehdä työtä. Jotkut asiat on tehtävä märehtimättä. Oikeat asiat kehittävät työtä.”
Milla Lehiö kannusta muitakin yrityksen kehittämisestä kiinnostuneita mukaan kehittämis- ja valmennushankkeisiin.
”Kaikkien kannattaa lähteä mukaan kouluttautumaan ja kehittämään yritystään. Aina saa ideoita ja vertaistukea omaan työhön. Vetäjät ovat ammattilaisia, jotka saavat ihmiset motivoitua ja pitävät keskustelua yllä niin, ettei se käy kenellekään tylsäksi.”
Nykyaikainen yrittäjyys on myös sitä, että halutessaan voi piipahtaa palkkatöissäkin. Milla Lehiö on kevään kuluessa käynyt myymässä haminalaispuutarhan kukkia torilla.
”Ajattelemme niin, että jatkamme nykyistä yritystoimintaamme viitisen vuotta. Toiveena on, että töitä riittää, rahaa tulisi kivasti ja olisimme suhteellisen vapaita. Haluamme elää hetkessä, ei sitku-elämää.”
Teksti & kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Artikkeli on tuotettu osana LIIKE-hanketta.
