Olen hoitaja. Innokas ja ihmisläheinen. Haluan auttaa asiakkaitani eli vanhuksia. Haluan auttaa työkavereita, olla hyvä tyyppi ja työkaveri. Haluan luoda uutta ja kehittää. Järjestää viriketoimintaa, pullaa ja sirkushuveja. Haluan antaa itsestäni. Lopulta annoin kaikki.
Tyhjä. Oloni oli kuin tyhjä kaivo. Minulla ei ollut enää kenellekään mitään annettavaa. Olin epäonnistunut. Muut ovat rautaisia ammattilaisia, minä en.
Oli pysähdyttävä miettimään, kenelle elän ja miksi ajattelen näin. Arvottaa oma elämä uudelleen. Olenko hyvä vain silloin, kun saan hyväksyntää ja kiitosta omasta reippaudestani? Miksi minä? Miksi minä en jaksa, vaikka nuo muut, minua vanhemmat työntekijät jaksavat?
Kiltti tyttö kipuilee
Kiltin tytön kasvatus teki minusta kiltin aikuisen. Lapasen, joka myötäili muita. Mitä siitä hyödyin, että olin kiltti, reipas ja ahkera? Sain työuupumuksen ja masennuksen, ennen kuin täytin kolmekymmentä.
Naiset usein ajattelevat, että heidän pitää jaksaa. Pitää jaksaa olla hyvä työssään, kiltti muille, ystävä, äiti, puoliso. Pitää tehdä asiat oikein ja pitää itsestä huolta. Kaikki on yhtä suurta suorittamista, myös vapaa-aika. Kuinka moni lenkkeilee, vaikkei nauti siitä, tai syö terveellisesti, koska se on hyväksi? Vaatimuslista on loputon, ja häntäpäässä on minä itse.
Minä riitän
Oman vajavaisuutensa ja riittämättömyytensä myöntäminen ei ole helppoa. Sen hyväksyminen sitäkin vaikeampaa. Olisi opittava olemaan itselleen armollinen. Minä olen hyvä ja riittävä tällaisena. Minun ei tarvitse hoitaa aina kaikkia asioita ja olla aktiivinen.
Mitään pahaa ei tapahdu, jos kieltäydyn jostain ja sanon ei. Eräs terapeutti kysyi, mitä tapahtuu, jos sanon energiasyöpölle läheiselleni ei. Hylkääkö hän minut, suuttuuko tai rakastaako hän minua vähemmän? Ei mitään näistä. Kokeilin.
Sama terapeutti kysyi minulta, haluanko antaa tyttärilleni sellaisen mallin, että itsestään ei tarvitse välittää. En tietenkään halua. Haluan, että tyttäristäni kasvaa itsenäisiä ja vahvoja naisia. Pitäisi siis itse toimia heille esimerkkinä ja rakastaa myös itseään.
Oletko oman elämäsi pelkuri vai sankari?
Jos työsi on sinulle mielekästä mutta vie liikaa aikaa, organisoi työ paremmin. Vaikuta työssäsi siihen, mihin pystyt. Jos inhoat työtäsi, etsi uusi. Asenteen voi aina itse päättää. Ärsyyntyminen vie energiaa ja purkautuu usein kiukkuna kotona. On sinun käsissäsi, mihin annat aikasi ja energiasi.
Ei ole helppoa kääntää suuntaa kokonaan, mutta mikään ei muutu, jos ei edes yritä. Ole rohkea. Mikä on kaikkein tärkeintä elämässäsi ja mihin haluat panostaa? Olisiko jo aika ottaa vastuuta omasta onnellisuudesta? Tehdä sitä, mitä haluat ja mistä nautit?
Kannattaa miettiä, missä olet korvattavissa. Uusia työntekijöitä löytyy aina. Vanhempana ja ystävänä olet korvaamaton. Mitäpä jos lenkin sijaan makaisitkin sohvalla läjässä lasten tai koiran kanssa ja ottaisit kisan, kuka syö eniten einespitsaa ja karkkia?
Kirjoittaja on Minna Nieminen, palvelumuotoilun opiskelija Time2Grow-hankkeessa ja lähihoitaja, joka haaveilee isosti ja opiskelee uutta ammattia ja elämäntapaa.
