Matkailualalla on puhuttu viime vuosina paljon työvoimapulasta ja työn sesonkiluonteisuudesta. Osaavia työntekijöitä on hankala löytää ja mikäli sellaisen onnistuu löytämään, palailee suomalainen kesätyöntekijä takaisin koulun penkille elokuussa, kun koulut taas alkavat, mutta ulkomaalaisia turisteja olisi edelleen liikkeellä palveltavana. Entä jos palkkaisitkin ulkomaalaisen työntekijän palvelemaan asiakkaitasi?
Lokakuun toinen päivä järjestettiin Mikkelissä aamupäivän kestävä ”Kansainväliset osaajat ja omistajanvaihdos” -seminaari, jossa pureuduttiin matkailuyritysten rekrytointihaasteisiin ja niihin saatavilla oleviin palveluihin sekä omistajanvaihdoksiin liittyviin asioihin. Paikalla oli iso joukko asiantuntijoita esittelemässä palveluitaan, mutta valitettavan pieni määrä yrittäjiä oli päässyt paikalle. Päivän ohjelma oli erittäin mielenkiintoinen ja se osoitti, että vaikka matkailualan osaajapula on todellinen, on siihen olemassa paljon ratkaisuja ja ilmaisia palveluita. Yksi keskeinen teema olikin, kuinka ulkomaalaisia osaajia voisi hyödyntää enemmän alueemme matkailuyrityksissä.
Tilaisuuden toinen pääjärjestäjistä, Matkailudiili -hanke, on toteuttanut lukuisia kokeiluja matkailualan työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaantohaasteisiin vastaamiseksi. Yksi näistä, Etärekry, on maksuton palvelu pienille ja keskisuurille matkailuyrityksille, jotka kokevat työvoiman saatavuuden haasteelliseksi. Palvelussa yritys saa henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta juuri omien haasteiden ja tarpeiden mukaisesti. Sesongista sesonkiin -palvelun ideana taas on saattaa sesonkityöntekijöitä ja matkailuyrityksiä eri alueiden välillä yhteen. Esimerkiksi Lapissa talvet työskentelevä henkilö voi työllistyä Järvi-Suomen kesäsesonkiin. Valmennusmajakan asiantuntijat toimivat tässä välikätenä saattaen sopivat työntekijät ja yritykset yhteen. Yrityksillä säästyy aikaa ja vaivaa, kun voi luottaa, että samat, hyvät työntekijät tulevat taas seuraavana sesonkina. Työntekijöitä taas helpottaa tieto siitä, että seuraavanakin sesonkina on työtä.
Anu Nylund Mood of Finlandista oli kertomassa kokemuksiaan työperäisen maahanmuuton pilotista, jonka aikana he rekrytoivat ravintola-alan osaajia Espanjasta Suomeen. Suomella on espanjalaisten keskuudessa hyvä maine, joten kiinnostusta työskennellä Suomessa löytyy. Myös espanjalaisia kausityöntekijöitä Islannista olisi mahdollista saada siirtymään kesäksi Suomeen. Nylund muistutti, että suomen kielen taito ei usein matkailualalla ole välttämätöntä, joten yritykset voisivat rohkeammin hyödyntää jo Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Maksuton Mood of Learning -materiaali tarjoaa myös tukea ja verkkokoulutusta työpaikoille, jotka kaipaavat apua monikulttuurisen työyhteisön perehdyttämisessä.
Myös TE-palvelujen EURES-palveluilla on koulutus- ja rekrytointipalveluita yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan työntekijän Euroopasta. Koulutuspalveluita ovat esimerkiksi kieli- ja kulttuurikoulutus työntekijälle hänen lähtömaassaan, työpaikkasuomi/ruotsi -kielikoulutus Suomessa tai ammattitaidon testaus. Palvelut ovat edullisia yritykselle, sillä koulutuksen tarjoajat on kilpailutettu ja yrittäjälle jää itse valitsemastaan koulutuksesta maksettavaksi vain 30-50 prosenttia. EURES asiantuntijat kertoivat myös toteutuneesta rekrytointimatkasta Pohjois-Italiaan, josta he rekrytoivat yhdessä henkilöstöpalveluyrityksen kanssa kokkeja Lapin matkailusesonkiin. TE-palveluilla on myös maksuton Työllistä taidolla -palvelu, jossa yrittäjille annetaan tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa rekrytointiin ja muihin työvoiman hankkimisen tapoihin liittyen.
Myös Etelä-Savon oma Kate-hanke tarjoaa palveluita yrityksille ja kansainvälisille työnhakijoille. Yrityksille tarjotaan esimerkiksi lisätietoa maahanmuuttajien palkkaamiseen ja heitä opastetaan löytämään sopivaa työvoimaa. Palvelut toimivat osittain verkossa, mutta tarpeen mukaan myös lähipalveluina kädestä pitäen opastaen. Saavutettavuudesta ei ainakaan pitäisi enää jäädä kiinni palvelujen hyödyntäminen.
Lopuksi käytiin vilkasta keskustelua siitä mitkä ovat osallistujien näkemysten mukaan rekrytoinnin kipupisteet Etelä-Savossa ja millaisia ratkaisuja niihin mahdollisesti olisi löydettävissä. Havaittuja haasteita olivat muun muassa tarve moniosaajille tai osa-aikaiselle työntekijälle ja tällaisen hankala löydettävyys. Tähän ratkaisuna ehdotettiin työnantajapoolia/-verkostoa, jossa useampi yritys voisi hyödyntää samaa työntekijää, joka täten työllistyisi kokoaikaisesti. Myös työn ja opiskelun yhdistämiselle koettiin tarvetta. Näin tekijä voisi oppia sekä käytännössä tekemällä, että saisi teoreettista osaamista oppilaitoksesta. Yrittäjät eivät myöskään kovin yleisesti tunne tai osaa hyödyntää oppisopimuksen tuomia mahdollisuuksia. Tähän tarvitaan kiinteämpää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välille. Puutteita oli myös osaamisessa ulkomaisen työvoiman rekrytointiin, yhteisen kielen puute tai monikulttuurisuusosaamisen puute. Näihin löytyykin paljon tukea ja apua esimerkiksi edellä mainituista palveluista, joita yrittäjien toivoisi rohkeammin hyödyntävän.
Keskustelussa ilmeni, että sekä työnhakijoilla että työnantajilla saattaa olla vääränlaisia mielikuvia, jotka eivät täysin kohtaa todellisuuden kanssa. Matkailualaa ei koeta enää niin vetovoimaiseksi, työnantajamielikuva saattaa olla huono ja työtä ei sen vuoksi edes haeta. Myös työnantaja saattaa odottaa hakijalta liikaa, eikä ole aikaa tai taitoa perehdyttää. Työelämä on muuttunut paljon kuluneena vuosikymmenenä ja vanhemmat työnantajat eivät ehkä ymmärrä millaisia tarpeita ja odotuksia nuorilla nykyään on työelämälle ja kuinka heitä saisi houkuteltua. Enemmän tulisikin kiinnittää huomiota rekrytoinnin tapoihin (esimerkiksi some-kanavissa), viestintään ja työnantajabrändäykseen. Osaajia voisi houkutella uusilla tavoilla. Yritykset voisivat esimerkiksi tuoda vahvemmin esille työpaikan arkea, henkilöstöä ja ilmapiiriä sekä muita työn etuja, sillä nämä asiat vaikuttavat siihen millaiseen työpaikkaan nuori haluaa. Myös hankala sijainti julkisten kulkuyhteyksien saavuttamattomissa tai asunnon puute voi koitua kynnyskysymykseksi nuorelle.
Moneen haasteeseen olisi löydettävissä ratkaisuja jo edellä mainituilta palveluntarjoajilta, yrittäjiä kouluttamalla ja ennen kaikkea verkostoitumalla. Myös Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hankkeen yhtenä tavoitteena onkin alueellisen osaajaverkoston luominen eli saattaa yhteen niin yrittäjiä, oppilaitoksia, opiskelijoita kuin muitakin toimijoita ja madaltaa kynnystä eri toimijoiden väliselle yhteistyölle sekä osaamisen kehittämiselle. Ehkä tällaisen verkoston avulla saataisiin ratkaistua edes osa matkailuyritysten rekrytointihaasteista?
Kirjoittanut Jenni Mikkonen, suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto
Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka -hanke