Suomalainen innovaatio, maksuton kouluruokailu, on toiminut jo yli 70 vuotta. Kouluruokailusuosituksen mukaan perusopetuksessa tarjottavan lounaan tulisi kattaa kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta ja pitkinä koulupäivinä oppilaille tulee tarjota myös välipala.

Tasapainoiset ruokailutottumukset tukevat lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia. Kouluikäisten lasten ja nuorten ruokavalio ei kaikilta osin täytä ravitsemussuosituksia, kun pääaterioita syödään vaihtelevasti ja välipalatyyppinen ruokailu on lisääntynyt.

Kouluaikaisen ruokailun järjestämistapojen vaikutusta koululaisten ruokailutottumuksiin ei ole aiemmin selvitetty, eikä välipalan tarjoamisen käytännöistä eri puolella Suomea ole kattavaa kuvaa.

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeen tavoitteena on selvittää kouluruokailun nykytilanne ja koulupäivän aikana tarjottavien välipalojen jakelun edellytykset peruskoulussa sekä arvioida koulujakelujärjestelmän (hedelmät, maito) roolia välipalojen tarjoamisessa.

Selvityksen tuloksia käytetään koulupäivän uudistamisprosessin ja kouluruoan kehittämisohjelman valmistelun tukena. Selvityksen pohjalta esitetään kouluruokailun ja välipalan jakelun järjestämisvaihtoehtoja ja arvioidaan niiden kustannusvaikutuksia kuntatalouteen. Tuloksena syntyy myös tiedotusaineistoa koulupäivän aikaisen ruokailun ja koulujakelujärjestelmän merkityksestä.

Itä-Suomen yliopisto (UEF), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ammattikeittiöosaajat ry (Amko) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu vastaavat hankkeen toteuttamisesta. Keskeisimmät toimenpiteet on kuvattu alla olevassa kuvassa.

Hankkeen toimenpiteet ja vastuutahot