Osaajapula-aloilla osaavan työvoiman löytyminen on haastavaa. Kun valmiita tekijöitä ei ole saatavilla, kannattaa suoran rekrytoinnin tueksi ottaa käyttöön malleja, joiden on todettu toimivan. Esittelen tässä kirjoituksessa kolme toimintatapaa, joiden avulla työvoimatarpeeseen on pystytty vastaamaan.
1. Rekrykoulutus opettaa työn ja tutustuttaa tekijöihin
Toimivuuteensa ja edullisuuteensa nähden rekrykoulutuksia toteutetaan Kymenlaakson alueella yllättävän vähän. Rekrykoulutus on nimittäin työnantajan näkökulmasta monella tavalla hyvä vaihtoehto rekrytoimiseen:
- työnhakijoihin pääsee tutustumaan kunnolla rekrykoulutuksen aikana, jolloin rekrytointeihin liittyvät riskit putoavat huomattavasti
- rekrykoulutus toteutetaan yhteishankintana, ja työnantajan osuudeksi jää vain 30 % koulutuksen hinnasta
- koulutuksen sisältö ja pituus on räätälöitävissä juuri kyseisen työtehtävän oppimiseen
- opiskelijat haetaan yhdessä TE-toimiston ja kouluttajatahon kanssa ja työntantaja pääsee itse valitsemaan, ketkä otetaan mukaan koulutukseen
- opiskelijat eivät ole vielä rekrykoulutuksen aikana työsuhteessa, vaan osallistuvat työttömyysetuudella koulutukseen.
Rekrykoulutuksen toteuttamiseen ei tarvita edes suurta työvoimatarvetta. Jos haussa on vain yksi työntekijä, voi rekrykoulutuksen toteuttaa myös yhteistyössä kumppaniyritysten kanssa.
2. Perinteinen Oppisopimus toimii edelleen ja uudistuu
Perinteinen oppisopimus on edelleen hyvä ja toimiva keino kouluttaa uusia tekijöitä alalle. Oppisopimuksella voi jatkokouluttaa niin nykyisiä työntekijöitä, kuin uuttakin työvoimaa. Oppisopimus toimii erityisen hyvin myös rekrykoulutuksen jatkona – etenkin, jos halutaan suorittaa kokonainen tutkinto tai tutkinnon osia.
Toisin kuin rekrykoulutuksessa, oppisopimuksessa työntekijä on työsuhteessa työnantajaan. Opintojen edetessä myös vastuut työssä voivat kasvaa. Työntekijän saa nopeasti osaksi tiimiä. Oppisopimusopiskelija vie jonkin verran ohjausresurssia, mutta pidemmän päälle uusi työntekijä helpottaa tekijäpulaa.
Ohjausresurssin tarvettakin pystyy tarvittaessa jakamaan, mikäli oppisopimus toteutetaan monityönantajamallilla tai vyörytysmallilla. Monityönantajamallissa oppisopimus toteutetaan useammassa kuin yhdessä työpaikassa, jolloin osa opinnoista on toisen työnantajan vastuulla. Vyörytysmallissa taas oppisopimusopiskelijoita otetaan useampi kuin yksi, mutta he aloittavat eri aikaan. Aiemmin aloittanut ja osan tehtävistä jo oppinut työntekijä pystyy opastamaan uutta työntekijää tehtävissä, jolloin ohjausresurssia ei tarvita vanhoista työntekijöistä kovinkaan paljon. Nämä kaksi mallia voidaan myös yhdistää, jolloin verkosto kouluttaa yhdessä vyörytysmallilla uusia työntekijöitä.
3. Vahva oppilaitosyhteistyö auttaa löytämään parhaat tekijät
Kymenlaaksossa tehtyjen toimialakartoitusten perusteella voidaan todeta, että osaajapula-aloillakin ne työnantajat, jotka tekevät vahvaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa, löytävät osaavia työntekijöitä yllättävän hyvin. Usein kritisoidaan, etteivät vastavalmistuneet ole vielä riittävän osaavia tekijöitä, mutta toimivan oppilaitosyhteistyön avulla opiskelijoista voi opintojen aikana tulla juuri sellaisia osaajia, joita työnantaja tarvitsee.
Toimiva yhteistyö oppilaitoksen ja yrityksen välillä voi tarkoittaa käytännössä kahta asiaa:
- Työnantaja hyödyntää harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot, kesätyöt, koulutussopimukset, projektityöt ja muut vastaavat siihen, että opiskelijat oppivat talon tavoille ja tehtäviin, jolloin valmistuessaan heidät on helppo työllistää jo tutuiksi tulleisiin tehtäviin. Opiskelija voi siis kasvaa opintojen työelämäyhteistyön aikana juuri kyseiselle työnantajalle sopivaksi tekijäksi. Näiden jaksojen aikana työnantaja pääsee myös näkemään, millainen työntekijä opiskelijasta on tulossa, jolloin rekrytointien riskit pienenevät.
- Työnantaja ja oppilaitos voivat kehittää yhteisiä projekteja sopivien työntekijöiden löytämiseksi ja hyödyntämiseksi. Yhteistyön ei tarvitse jäädä vain siihen, mitä jo nyt tehdään, vaan oppilaitosten kanssa voi pyrkiä löytämään myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä yhteistyötä. Tiesitkö esimerkiksi, että oppilaitoksissa tehdään jatkuvasti myös erilaisia kehittämisprojekteja? Kenties jokin käynnissä oleva projekti voisi auttaa löytämään tekijöitä tai ehkä oma ideanne voisi jalostua laajemmaksikin projektiksi? Kannattaa ottaa avoimesti yhteyttä oppilaitoksiin, jos mielessä on jotain toteuttamisen arvoista!
Jos sopiva tekijä löytyy oppilaitosyhteistyön avulla, voi tekijä siirtyä esimerkiksi oppisopimuksen avulla työntekijäksi jo ennen valmistumistaan. Aika hyvä win-win -tilanne, vai mitä?
Mistä tähän kaikkeen löytää aikaa?
Osaajapula-aloilla on yleinen, juurikin osaajapulasta johtuva ongelma: kun ei ole riittävästi tekijöitä, taistellaan myös riittävästä ajasta eikä sitä löydy yhtään millekään ylimääräiselle. Jos rekrytointi ja uusien tekijöiden kouluttaminen nostaa mieleen ensimmäisenä ajatuksen siitä, että mistä tähän kaikkeen löytyy aikaa ja resursseja, suosittelisin pysähtymään hetkeksi. Aikapula ei tule ikinä ratkeamaan, ellei jo hieman etukenossa mieti, miten varmistetaan tekijäresurssit jatkossa. Hetkellisesti viety ylimääräinen aika esim. opiskelijoiden ohjaukseen on investointi tulevaisuuteen. Kun tekijä oppii riittävästi, muuttuu hän ohjattavasta lisäresurssiksi. Pelkkien eteen tulevien tulipalojen sammuttamisen lisäksi kannattaa katse siirtää siihen, miten jatkossa estetään uusien tulipalojen syttyminen.
ETUKENO – nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille -hankkeessa kehitämme parempia keinoja nopeaan työllistämiseen. Erityistarkastelussa ovat rekrykoulutusten palvelumallin kehittäminen sekä oppisopimusten monityöntanajamallin kokeileminen. Lisäksi kehitämme mm. työelämän ”hyvä tyyppi” -valmennuksia ja etsimme keinoja työnantajamielikuvien parantamiseen. Mikäli haluat löytää ratkaisuja työvoiman saamiseen Kymenlaakson alueella, ota yhteyttä!
Kirjoittaja:
Irina Kujanpää
Projektipäällikkö
www.xamk.fi/etukeno