Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi joulukuun puolivälissä tiedon, jonka mukaan kansanedustajista koostuva ryhmä oli hyväksynyt OKM:n omassa työryhmässään valmistelleet jatkuvan oppimisen uudistuksen linjaukset.
Termejä on monia, mutta käytännössä elinikäinen oppiminen on hyvin lähellä jatkuvan oppimisen käsitettä, jolla tarkoitetaan työikäisten mahdollisuutta kehittää itseään ja osaamistaan niin, että samalla varmistetaan myös osaavan työvoiman saatavuus sekä perinteisiin että erityisesti uudenlaista osaamista vaativiin työtehtäviin. Ja vaikka tällä kaikella halutaan edistää myös Suomen ja sen maakuntien taloudellista etua, niin silti toiminnan keskiössä on oltava yksilöiden etu – joka parhaimmillaan korreloi sitten myös yleiseen hyvään.
Lokakuussa 2020 käynnistyneen XAMK-ammattikorkeakoulun koordinoiman Koulutusportti-yhteiskoulutushankkeen tavoitteena on sekä koostaa maakuntamme koulutustoimijoiden jo olemassa olevaa opintotarjontaa että muotoilla sitä ideoiltaan, toteutukseltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan tarjolle niin, että se lopulta ylittää perinteisen informaation jaon ja markkinoinnin rajat – ja liikkuu näin myös ohjauksen alueelle.
Erilaisia ohjauksen muotoja tullaan tarvitsemaan myös siksi, että aikuisten toivotaan jatkossa pystyvän kehittämään oppimistaan niin työpaikoillaan (täydennyskoulutus ja työssä oppiminen), vapaa-ajallaan (esim. kansalaisopistot ja omaehtoinen opiskelu) kuin tietysti tarvittaessa myös ns. formaalien tutkintoja antavien oppilaitosten opetuksen parissa, mukaan lukien myös avoimet yliopistot ja avointen yliopistojen opetusta välittävät/koostavat kesäyliopistot!
Tässä tarvitaan Koulutusportin tarjoamien tulevien teknisten ja pedagogisten ratkaisujen lisäksi myös ohjaavaa otetta, sillä se, että aikuisille on tarjolla erilaisia oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia ei vielä tarkoita, että he todella tarttuisivat näihin mahdollisuuksiin. Toisinaan tuntuukin, että uuden oppiminen vaikuttaa enemmän rangaistukselta, ”kepiltä”, kun sen tulisi oikeasti olla enemmänkin ”porkkana” – mahdollisuus oppia lisää ja mahdollisesti näin päätyä lopulta myös uudenlaisten työtehtävien pariin.
Kaikkea ei tietenkään voida sysätä myöskään yksilöille, sillä olemme kaikki omien koulu- ja opiskeluvuosiemme kasvatteja ja sekä uudet oppimisympäristöt että työelämän osaamistarpeet muuttuvat vauhdilla. Lisäksi tarjolla olevat taloudelliset tuet rajoituksineen ja mahdollisuuksineen vaikuttavat merkittävästi aikuisten jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin ja yksilöllisiin ratkaisuihin.
Koulutusportti-hanketta pohjustettiin lukuisin keskusteluin niin opetusorganisaatioiden kuin lopulta rahoittajankin kanssa alkuvuodesta 2020 alkaen. Tämä 8-9 kuukauden valmisteluaika kuitenkin kannatti, sillä nyt käynnistynyt hanke on hyvin ajassa kiinni yhdessä tuoreiden kansallisen jatkuvan oppimisen uudistuksen linjausten kanssa.
Valitettavista korona-ajoista huolimatta olemme hanketoimijoiden kanssa tavanneet loppuvuoden 2020 aikana monta kertaa etänä ja uskallan sanoa, että hankkeemme yhteishenki on suorastaan ennätyksellisen hyvä. Mukana on laajasti maakuntamme eri opetusorganisaatioiden monitaitoisia asiantuntijoita. Kaiken edellisen pohjalta olen varma, että olemme valmiita seuraavaa kahta hankevuotta varten. Voisiko vuosi 2021 olla maakunnassamme oppimisen vuosi? Se on täysin mahdollista!
Kirjoittaja:
Pekka Hytinkoski, Koulutusporttihanke
HY, Ruralia-instituutti