Blogiteksti on kirjoitettu CEO JOKO 2 Johtamisvalmennuksen 15.11.2018 pidetyn lähipäivän perusteella. Aiheena oli Itsetuntemus ja itsensä johtaminen tuloksenteon perustana. Lähipäivän kouluttajana oli Kari Kauppila Muutostoimisto Flow:sta.
Ihmisen täydellinen koneisto
Kari Kauppilan mukaan jokaiselle ihmiselle on annettu täydellinen koneisto tuntemista, tekemistä, puhumista ja ajattelemista varten. Tämä koneisto on muuttunut elämän edetessä ja useimmilla ihmisillä sen olemassaolo on unohtunut täysin. Sitä vain ajatellaan, että on aina ollut tällainen, kuin on eikä asialle voi tehdä mitään, sillä se on perusluonteessa.
Kauppila kertoi, että ihminen on aina sellainen, miten se käyttäytyy. Hänen mukaansa käyttäytymiseen vaikuttaa kaksi asiaa: persoonallisuus ja uskomukset.
- Persoonallisuus itsessään pitää sisällään kaksi päätekijää: temperamenttisuus ja kasvatus. Temperamenttisuus ei muutu, se on aina vakio. Kasvatukselle taas voi tehdä vaikka mitä. Omien sisäisten käskyjen ja kieltojen kanssa voi tehdä töitä. Töitä tekemällä pystyy muuttamaan omaa persoonaansa.
- Uskomukset: Pieni lapsi on 100% lojaalinen omille vanhemmilleen. Mitä sinulle on uskoteltu omasta itsestäsi/elämästä/avioliitosta? Mitä sinun vanhempasi ovat uskotelleet sinulle? Oletko ollut täydellinen juuri tuollaisena vai suoritustesi kautta?
Mitkä ovat ne pääasialliset tuotteet, mitä koneistosi tuottaa? Ovatko ne kaupaksi meneviä tuotteista? Jos ovat, jatka niiden tuottamista. Jos eivät, miksi jatkaa niiden tuottamista? Idea on sama kuin ihan oikeassa yritystoiminnassa.
Kun ulosanti on positiivista, vaikuttaa muihin ihmisiin ja heidän tunteisiin positiivisesti.
Itse olen viime aikoina kiinnittänyt paljon huomiota positiivisuuteen. Positiivisuus on minun mielestäni juuri se tuote, jota kannattaa tuottaa. Kun ulosanti on positiivista, vaikuttaa muihin ihmisiin ja heidän tunteisiin positiivisesti. Tämä toimii ikävä kyllä myös toisinpäin: jos ulosantisi on negatiivista, vaikutat lähellä oleviin ihmisiin myös negatiivisesti ja myös helposti tartutat heihin negatiivisuuden.
Kauppila totesi, että valta on aina sillä, joka tuntee pahimmalta. Toisin sanoen se henkilö, jolla on paha olla, onnistuu helposti myrkyttämään ilmapiirin. Tästä päästään taas positiivisuuteen ja negatiivisuuteen: myös positiivisuus tarttuu. Tämän takia minun mielestäni on hyvin tärkeää, että keskitytään siihen positiiviseen ulosantiin.
Haluaisitko sinä tarkoituksella myrkyttää ilmapiirin ja mahdollisesti pilata toisten päivän? En minäkään. Jaetaan mieluummin sitä positiivista fiilistä.
Kauppila korosti, ettei kukaan ole viaton sivustakatsoja, vaan jokainen on osana ongelmaa. Kuinka sinä omalla käyttäytymiselläsi mahdollistat ongelman olemassaolon?
Elämän perusolettamukset
Perusolettamukset (toisin sanoen elämänasenteet) ovat syntyneet kokemuksiemme perusteella. Uudet kokemukset voivat muuttaa perusolettamuksia, mutta usein lapsena valitsemamme perusolettamus vaikuttaa vahvasti. Kauppila kertoi, että perusolettamukset voidaan jakaa neljään perusolettamukseen: myönteinen perusolettamus, itseään väheksyvä perusolettamus, muita väheksyvä perusolettamus ja kielteinen perusolettamus.
Perusolettamuksen perusteella valikoimme asioita ei-tietoisesti. Kauppila kertoi myös, että meillä jokaisella on valikoivat näkö-, kuulo- ja hajuaistit, jotka toimivat perusolettamuksemme perusteella. Tämä oli mielenkiintoinen toteamus, sillä usein unohduksia perustellaan ”valikoivalla kuulolla”. Kun rupeaa enemmän miettimään asiaa, niin itsekin muistan parhaiten aina ne asiat, jotka oikeasti itseä kiinnostavat. Tämä juontaa juurensa juurikin siihen valikoivaan kuuloon, joka siis löytyy ihan jokaiselta.
Johtajan perusolettamus
Kauppila sanoi, että johtajuudessa ei tarvitse muita käyttöoppaita, jos perustunteet ovat hallinnassa. Ihmisen perustunteet ovat ilo, suru, pelko ja viha. Perustunteet kytkeytyvät vahvasti perusolettamuksiin.
Saitko tuntea näitä perustunteita lapsuuden perheessäsi avoimesti? Jos sait, niin sinulla on tänä päivänä perustyökalut pärjätä kohdatessasi perustunteita.
Jos et saanut tuntea jotain perustunnetta, mitä kehitit sen tunteen tilalle?
Päivän keskusteluista kävi ilmi, että myönteisen perusolettamuksen omaava henkilö on hyvä johtaja. Jos johtajan perusolettamus on itseään väheksyvä, johtaja ei uskalla ottaa vastuuta tai tehdä päätöksiä. Jos johtaja on perusolettamukseltaan muita väheksyvä, hän kokee olevansa aina oikeassa ja muut eivät osaa tehdä mitään. Jos johtaja omaa kielteisen perusolettamuksen, johtaja on hyvin negatiivinen eikä kannusta työntekijöitään. Näin ollen hyvä johtaja omaa myönteisen perusolettamuksen, jolloin hän osaa luoda positiivisen ja kannustavan työilmapiirin, jossa on mukava työskennellä.
Haluaisitko pyrkiä kohti myönteistä perusolettamusta? Ota tästä kokeiluun erään ryhmän vinkit myönteiseen perusolettamukseen:
Ongelman ratkaisu:
- Tilanteeseen löytyy ratkaisu
- Esitä oma näkemyksesi
- Huomioi muiden näkökulmat
Päätöksen teko:
- Uskalla kysyä ja tehdä päätöksiä
- Perustele näkemyksesi ja huomioi laaja-alaisesti muiden mielipiteet
- Laaja-alainen näkökulma -> Riski siihen, että päätöksiä saadaan aikaiseksi
Yhteistyö:
- Ole yhteistyökykyinen ja –haluinen
Ilmapiiri:
- Positiivinen ja rakastava
- Hyvä ja kannustava
Työtulokset:
- Luottamus korkealla tasolla, mikä motivoi hyviin työtuloksiin
- Riski päätyä keskinkertaiseen tulokseen joo-joo -tilanteissa
Muutos:
- Perustele ja vaadi perusteluita muutoksiin
- Suhtaudu tilanteen mukaan muutokseen
Olennaista perusolettamuksissa on miettiä, mihin alueisiin oma asenne osuu.
Kauppilan mukaan olennaista perusolettamuksissa on miettiä, mihin alueisiin oma asenne osuu. Se voi vaihdella läpi elämän, tai se voi olla yhden perusolettamuksen kohdalla koko ajan, jos kyseinen asenne näkyy vain lievästi. Suurimmalla osalla ihmisistä perusolettamus vaihtelee elämän aikana.
Suurimmalle osalle ihmisistä tulee notkahduksia elämänasenteissa ja välillä käydään kielteisen perusolettamuksen puolella. Olennaista ei ole osata miten voi jatkuvasti pysyä myönteisessä perusolettamuksessa. Olennaista on tietää, miten notkahduksesta pääsee takaisin ylös.
Kirjoittaja: Jade Hirvonen