Karjala-tietokantasäätiö luovutti Karjala-tietokannan Kansallisarkistolle tietokannan ja samalla säätiönkin 30-vuotisjuhlassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikpoli-salissa 4.12.2019.

 

Karjala-tietokantaa on pitkäjänteisesti rakennettu työvoimahallinnon, opetus- ja kulttuuriministeriön ja useiden karjalaisjärjestöjen rahoittamissa projekteissa sekä viimeiseksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kolmivuotisessa Karjala-tietokantahankkeessa.

– Tallennustyön tuloksena kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirkonkirjojen kokoelma on digitaalisessa muodossa, sen tietokanta on kattava ja siihen voidaan kohdentaa monipuolisia hakuja, toteaa tutkimusjohtaja Noora Talsi, joka on toiminut Karjala-tietokantahankkeen esimiehenä 2017-2019. Tietoja Karjala-tietokantaan hankkeen aikana on tallentanut 15 henkilöä ja 30 vuoden aikana yhteensä noin 600 eri henkilöä.

 

30-vuotisjuhlassa Karjala-tietokantasäätiön puheenjohtaja Aki Kauranen, tutkimusjohtaja Noora Talsi ja Karjala-tietokanta-hankkeen projektipäällikkö Satu Soivanen. Kuva: Heidi Miettinen

Tallennushanke sai alkunsa Mikkelin maakunta-arkiston johtajan Raimo Viikin 1980-luvun alkupuolella esittämästä ideasta ja valtava tallennusurakka aloitettiin Karjala-tietokantasäätiötä perustettaessa syksyllä 1989. Digitoituja kirkonkirjoja on yhteensä 50 luterilaisesta ja 20 ortodoksisesta seurakunnasta. Tietokannan vanhimmat tiedot ovat 1600-luvun lopulta ja tietoja on poimittu kirkonkirjoista aina 1950-luvulle saakka.

Nyt säätiö on toteuttanut tehtävänsä, eli koonnut luovutetun Karjalan kirkonkirjoista digitaalisen tutkimusrekisterin mm. historiantutkimukseen ja sukututkimukseen.

– Geneettisiä sairauksia tai muita vastaavia voi sen avulla myös tutkia hyvin. Tietokanta on aivan ainutlaatuinen aineisto siitä, miten ihmiset ovat asuneet tai liikkuneet Karjalassa, Karjala-tietokantasäätiön puheenjohtaja Aki Kauranen sanoo.

Karjalan seurakuntien eri kirkkoherrat jättivät jopa omia tavaroitaan luovutettuun Karjalaan, jotta saivat kirkonkirjat mukaansa lähtiessään, Kauranen kertoo.

Tietokantaan on tallennettu yhteensä jo 11 miljoonaa henkilötietuetta, joista kaikki yli 100 vuotta vanhat tiedot ovat haettavissa Katiha-palvelun kautta internetissä.

– Tietokantatietojen monipuolisen käytön edistäminen on iso ja haastava tehtävä. Kansallisarkisto tulee hoitamaan tätä tehtävää parhaan kykynsä mukaan osana tutkimusprosessin ja datahallinnan kehittämistä, sanoo Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen.

Sukututkijoiden lisäksi tietokanta on oikea aarreaitta muillekin tutkijoille. Tietokantaan tallennetut väestötiedot muodostavat selväpiirteisen kokonaisuuden, jossa voi tutkia ihmisten, perheiden, sukujen, taajamien ja väestöryhmien vaiheita.

 

Lisätietoja antavat Päivi Happonen (029 533 7018, paivi.happonen@arkisto.fi) ja Aki Kauranen (044 794 2093, aki.kauranen@mikkeli.fi), Noora Talsi (040 648 5020, noora.talsi@xamk.fi).

 

Teksti: Satu Soivanen, tki-asiantuntija, Xamk

Jaa sivu