Olen Micke Laine, yhteisöpedagogiopiskelija suorittamassa opintoihini kuuluvaa harjoittelua Osuma-hankkeessa. Olen päässyt tutustumaan Mikkelin alueen maahanmuuttajien tilanteeseen sekä minkälaisia haasteita he kohtaavat työnhakuprosessissa.
Maahanmuuttajat opiskelevat suomen kieltä kouluissa ja erilaisilla kursseilla, mutta kieltä oppii myös muilla tavoilla. Parhaiten kielitaito kehittyy, kun sitä pääsee käyttämään erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Moni maahanmuuttaja haluaisi työllistyä myös tämän takia, jotta pääsisi tätä kautta oppimaan kieltä lisää. Maahanmuuttajien suomen kielen taito vaihtelee paljon. Osa on vasta aloittanut kielen opiskelun ja osa ymmärtää ja puhuu varsin sujuvasti. Mitä kaikkea kielitaito pitää sitten sisällään?
Moni maahanmuuttaja ymmärtää puhetta ja pärjää suomen kielellä arjessa oppien koko ajan lisää. Haastetta voi taas löytyä, kun suomea täytyy kirjoittaa mm. työhakemuksia tehdessä. Tekstin tulisi työhakemuksessa olla varsin virallista kirjakieltä, jotta se olisi vakuuttava ja samalla tulisi ilmi kielitaidon taso. Vaikka maahanmuuttaja osaisi puhua kieltä sujuvasti, mutta kirjoittaminen ei ole yhtä sujuvaa, voi työhakemuksen luettua tulla käsitys heikommasta kielitaidosta kuin mitä se todellisuudessa on.
Olen maahanmuuttajien yksilöohjauksissa havainnut myös haasteita luetun ymmärtämisessä. Avoimia työpaikkailmoituksia lukiessamme, olen ohjattavalta varmistanut, ymmärtääkö hän mitä paikkaa hän on hakemassa ja minkälaisia asioita häneltä vaaditaan. Jonkin tietyn sanan tai lauseen väärinymmärtämisellä voi olla suuri merkitys. Moni käyttää luetun ymmärtämisen tukena erilaisia ilmaisia puhelimen kääntäjäsovelluksia. Käännös tehdään maahanmuuttajan äidinkielelle ja vaarana on usein, että tällä tavalla tehty käännös muuttaa sisällön merkitystä huomattavasti eikä enää vastaa alkuperäistä. Osalla taas yksinkertaisesti voi kestää hieman kauemmin sisäistää luettu teksti. Ymmärtämisen tueksi käytän yksilöohjauksissa tarvittaessa selkokieltä ja usein käännän selkokieleksi erilaisia tekstejä, kuten esimerkiksi työpaikkailmoituksia.
Maahanmuuttajien kielitaitoa mitataan siis jo työnhakuprosessissa. Vahvempaa osaamista heiltä löytyy puhetaidossa, mutta kirjoitustaito ja luetun ymmärtäminen voivat antaa heikompaa tietoa heidän todellisesta kielitaidostaan.
Kirjoittaja Micke Laine, yhteisöpedagogi opiskelija Osuma-hankkeessa