Karjala-tietokantahanke etenee jouhevasti. Tietokannan koko kasvaa päivä päivältä. Sen käyttöliittymään on tulossa parannuksia. Niin pitääkin, koska ollaan jo loppusuoralla.
Muutama päivä sitten Karjala-tietokannan (KATIHA) laskuri näytti lukemaa 10 500 053. Se on luku, joka kertoo kuinka monta henkilötietuetta luovutetun Karjalan kirkonkirjoista koottu väestötietokanta juuri sillä hetkellä sisältää.
Henkilötietueella tarkoitetaan yhtä henkilöä koskevia merkintöjä yksittäisessä kirkonkirjassa. Useimmiten kyseessä on rivi, josta näkyy nimi, syntymäaika, ammatti ja mahdollisesti muita elämän kulkuun liittyviä tietoja. Työpäivinä laskurin lukema muuttuu joka hetki, kun yhdeksän projektityöntekijää tallentaa uusia tietoja ahkerasti.
Luku on suuri, kuten muinainen fysiikan opettajani sanoi suurpiirteisesti monimutkaisen laskutoimituksen vastauksena. Niin suuri, että kooltaan vastaavia, saman alan tietokantoja ei ole maailmassa monta. Suomessa ei yhtäkään. Miten asiaa voisi kuvata ja avata?
Karjala-tietokanta sisältää tietoja luovutetun Karjalan asukkaista vuosilta 1700 – 1949. Asukkaita ei suinkaan ollut edellä mainittuja 10,5 miljoonaa, vaan ehkä noin 1,3 miljoonaa. Yksi henkilö merkittiin näet elämänsä aikana useampaan kirkonkirjaan. Joka tapauksessa väestömäärä oli niin laaja, että se antaa mahdollisuuksia monenlaiseen tutkimukseen useilta eri aloilta. Ensimmäisinä tulevat mieleen numeroita ja tilastoja käyttävät tieteen haarat, kuten historia ja sosiologia.
Tietueet eivät kuitenkaan ole kylmiä lukuja. Jokainen sisältää tiedonmurusia ihmisestä, yksilöstä, jolla oli nimi ja asuinpaikka. Siksi tällainen tietokanta on oikea aarre henkilöhistoriasta kiinnostuneille, ennen kaikkea sukututkijoille. Eikä sovi unohtaa nimistöntutkijoita ja perinnöllisyyslääketiedettäkään. Heille tietokannassa avautuu rikas kokoelma niin etu-, suku- ja paikannimiä kuin sairauksiakin.
Paitsi että laaja tietokanta antaa tutkimuksille enemmän todistusarvoa ja painavuutta, on myös pohjatietojen kokoaminen nopeaa. Muutamassa sekunnissa tutkija saa näytölle listan Jaakkiman syntyneistä vuonna 1891. Tai e-kirjaimella alkavista naisten etunimistä Jääskessä ja Antreassa.
Kaikki tämä on huomattu ns. suuren yleisön keskuudessa. Julkinen ja vapaasti käytettävä versio Karjala-tietokannasta – sisältää 100 vuotta vanhemmat tiedot – on osoitteessa https://katiha.mamk.fi/. Vuonna 2017 siellä vierailtiin yli tuhat kertaa päivässä. Vierailut kasvoivat yli 30% edelliseen vuoteen verrattuna. Työ ei ole tässäkään kohden ollut turhaa.
Vaikka 10,5 miljoonaa tietuetta on paljon, työ jatkuu vielä. Luku on kuitenkin merkkipaalu, koska sen jälkeen tietokantaan ollaan tallentamassa viimeistä miljoonaa. On arvioitu, että poimittavia tietueita olisi jopa 11,5 miljoonaa. Yksiselitteisen tarkkaa lukua ei voi sanoa, koska jokainen sadoista käsinkirjoitetuista kirkonkirjaniteistä on oma yksilönsä. Niin kuin jokainen meistä.
Jari Ropponen
projektipäällikkö, Karjala-tietokantahanke