Viime vuoden syksyllä kyseltiin Xamkin ja Esedun opiskelijoilta, henkilöstöltä sekä eteläsavolaisilta yrityksiltä heidän näkemyksiään mm. eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja yrittäjämäisyydestä. Tarkoitus oli kartoittaa taustatietoa tulevien toimenpiteiden suuntaamiseen Shake-hankkeessa. Päävastuu toteutuksesta oli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla. Suurin osa kysymyksistä oli väittämiä, johon tuli ottaa kantaa.
Lähtökohta oppilaitosten ja yritysten väliselle yhteistyön kehittämiselle on hyvä, sillä yhteistyötä pidettiin tärkeänä sekä oppilaitosten että yritysten kannalta. Myös opiskelijayrittäjyyttä pidettiin lähes yksimielisesti hyvänä mahdollisuutena kehittää opetusta.
Selkein vastaajaryhmien välinen eroavaisuus oli, että yritysvastaajat olivat muita kriittisempiä vastauksissaan. Yrittäjistä selvästi useampi piti työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä riittämättömänä. Huomattava osa oli myös sitä mieltä, ettei työelämän palautetta ja yritysten kehittämisideoita hyödynnetä oppilaitoksissa riittävästi ja että yritysten pitäisi voida vaikuttaa oppilaitosten kehittämiseen nykyistä enemmän. Havainnot korostavat yritysten ja oppilaitosten keskinäisen vuoropuhelun lisäämisen tarvetta.
Useimmat vastaajat kokivat, että opiskelijat tarvitsevat tukea epävarmuuden sietoon, jota kehittämistyössä ja työelämässä tarvitaan. Myös yrittäjämäistä asennetta pitäisi korostaa oppilaitosten antamassa valmennuksessa. Valtaosa yrittäjistä koki myös, etteivät oppilaitokset valmenna opiskelijoita riittävästi yhteiskunnan vaatimuksiin tai opeta tietoja ja taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Opiskelijoista monet eivät pidä toimintaansa alueen tulevan kehityksen kannalta merkityksellisenä. Vaatisi lisäselvitystä sen ymmärtämiseksi, onko syynä se, etteivät he aio pysyä Etelä-Savossa valmistumisensa jälkeen.
Tilat ja tekniset välineet ovat ajanmukaisia ja mahdollistavat innovaatiotoiminnan. Haasteena on se, kuinka toiminnan uudistaminen voitaisiin saattaa osaksi arkea, koska siihen ei katsota olevan erikseen aikaa. Tavoitetta tukisivat esimerkiksi foorumit ja ylipäätään toimintatavat, jotka edesauttaisivat uusien ideoiden kuuntelemista herkällä korvalla.
Sekä opiskelijat että työelämän edustajat antoivat vapaissa vastauksissa runsaasti ratkaisuehdotuksia, joiden avulla yhteistyötä voitaisiin parantaa. Monet esittivät esimerkiksi yritys- ja työelämäyhteistyöhön kummiyritystoimintaa, käytännön kautta oppimista, työharjoittelun ja oppisopimusten lisäämistä sekä oppilaitosten ja työnantajien yhteisten projektien toteuttamista. Pidettiin myös tärkeänä että opettajat ja koulujen johto jalkautuisivat ja perehtyisivät nykyistä enemmän työelämään ja että oppilaitokset markkinoisivat yhteistyömahdollisuuksia yrityksiin.
Kysely toteutettiin sähköisesti. Opiskelijoilta vastauksia saatiin 368 kpl, joista noin 80 % Xamkista ja noin 20 % Esedusta. Henkilökunnasta vastasi 88 hlöä, noin 65 % Esedusta ja noin 35 % Xamkista. Yrityksistä vastauksia saatiin 112 kpl. Suurin osa yrityksistä toimi yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä rakentamisen aloilla. Vaikka johtopäätöksiä ei voida tehdä vastausprosenttien alhaisuudesta johtuen koko ryhmien näkemyksistä, olivat erot niiden välillä selviä, joten ne antoivat tietoa eri ryhmien välisistä mielipide-eroista.
Kyselyyn saadut vastaukset antavat hyvän pohjan kehittää oppilaitosten keskinäistä ja työelämäyhteistyötä Shake-hankkeessa ja tulevissa kehittämisprosesseissa alueemme hyväksi.
Manu Rantanen
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti