Kolme vesielementtiä – järvi, puro ja lampi – saivat Leila Jaskasen kiinnostumaan mäntyharjulaisen Linkkumyllyn myynti-ilmoituksesta. Vapaa-ajan viettopaikaksi hankitusta paikasta tulikin kuusi vuotta sitten ympärivuotinen koti ja matkailuyritys.
Uuden kodin etsintä käynnistyi tilanteessa, kun aika jakautui Porvoossa sijainneen omakotitalon ja Pernajan mökki välillä.
”Mietimme, että miten voisimme yhdistää omakotiasumisen ja mökkeilyn. Kun Linkkumyllyn ilmoitus löytyi nettivirrasta, päätimme käydä paikan päällä ja viedä samalla Arin mummon haudalle Mäntyharjuun kukkasia”, Leila Jaskanen kuvaa lähtötilannetta.
Linkkumylly teki vaikutuksen, mutta samalla pariskunta jäi pohtimaan paikan sijaintia ja sitä, että pelkästään kesäpaikaksi kohde olisi liian iso.
Puolen vuoden ajan asiaa hauduteltiin, ja kun ostotarjous meni läpi, Jaskanen muutti joulukuun pakkasilla Linkkumyllylle mukanaan muutama nojatuoli. Vuosikymmenten historia matkailukohteena jatkuu.
”Heti seuraavana päivänä mökkiin saapuivat ensimmäiset majoittujat. Onneksi he tulivat jo viidettä kertaa, niin tunsivat itse talon tavat.”
Leila Jaskanen toi paikan kehittämiseen ruokastylistin, tapahtumajärjestäjän, viestijän, markkinoijan ja sisustussuunnittelijan osaamisensa. Ari Soikkelilta löytyy vuosikymmenten kokemus kiinteistöalan ylläpidosta, rakennuttamisesta ja kehittämisestä. Lähtötilanteessa ajateltiin, että hän jatkaisi palkkatöissä.
”Huhtikuuhun asti olin viikot yksin Linkkumyllyllä, kunnes Ari sanoi itsensä irti palkkatöistä.”
Retkeilymatkailijoille palvelua
Ensimmäisenä kesänä kotiuduttiin. Mökeissä kävi asiakkaita, kioskia pidettiin auki ja myllyn näyttelytilassa oli nuorten valokuvaajien näyttely. Myös tapahtumia alettiin järjestää kysynnän mukana.
”Toimme tänne erilaiset retkeilypalvelut. Jo ensimmäisenä vuonna hankimme puiden väliin asennettavia tensile-telttoja ja ostimme maastopyöriä. Toisena kesänä aloimme tarjota asiakkaillemme rakasta harrastustamme, melontaa kajakilla.”
Nykyisin asiakkaat voivat yöpyä talviasuttavissa mökeissä, kesäaitoissa ja tensile-teltoissa. Tänä kesänä yhden jurtan seuraksi nousee jo toinen.
”Halusimme tarjota telttojen lisäksi retkeilymajoitusta käsin tehdyissä jurtissa. Suosimme keveitä majoitusmahdollisuuksia, ja tilauksesta tarjoamme aamiaislautasia asiakkaillemme.”
Linkkumylly vuokraa melojille kajakkeja ja tarvikkeita niin Mäntyharjun rautatieaseman vieressä olevasta rantamakasiinista kuin Vihantasalmelta ja Pertunmaalta.
”Toimintamme ydin on, että vuokraamme välineitä etukäteisvarausten perusteella ja pystymme siten ennakoimaan tarvittavan kaluston määrän. Sama pätee nykyään myös kioski-kahvilaan, aamupalatarjoiluun ja erilaisten juhlien järjestämiseen.”
Juhlia Linkkumyllyllä on toteutettu räätälöityjen toiveiden pohjalta jopa 10-40 juhlijalle. Ateriatarjontaa ei ole koottu ruokalistaksi, vaan jokaisen tapahtuma mietitään erikseen.
”Haluamme välittää asiakkaillemme fiilistä siitä, mitä Linkkumyllyn ruoka on eli teemme yksinkertaisia, juhlavia ruokia paikallisista raaka-aineista ja hyödynnämme paikan ruokaperinnettä yllätyksiä unohtamatta.”
Historia tutuksi
Lähistöllä sijaitsevat Woikoski Oy:n tehdasmuseo ja Verlan tehdasmuseo. Vieressä on myös pieni Nuolniemen kylä, joka tunnetaan nykyään maailman pienimmästä kyläkaupasta ja kesänäyttelyistään.
Linkkumyllyn pitkä ja värikäs historia 1850-luvulta alkaen on inspiroinut Leila Jaskasta kirjoittamaan paikan historiikin, johon hän on löytänyt kiinnostavia tarinoita.
”Haluamme pitää esillä tämän paikan historiaa. Täällä toimi aikanaan tullimylly ja saha. Tätä kautta on kuljetettu tukkeja metsästä merelle. Linkkumylly tarjosi jo vuosikymmeniä sitten kesävieraille majoitusta ja olipa täällä aikanaan legendaarinen kesäterassikin.”
Eritasoisille osallistujille järjestetään melontakursseja, joilla käydään muun muassa läheisellä Haukkavuorella katsomassa vesiltä kalliomaalauksia. Asiakkaita opastetaan valmiille melonta- ja patikkareiteille, joita viereisessä Repoveden kansallispuistossa riittää.
Linkkumyllyn tarjontaan kuuluvat myös eri teemoihin liittyvät kurssit, joita suunnataan yrityksille ennen ja jälkeen kesäsesongin. Luonto- ja melontaretkien lisäksi tarjolla on muun muassa sanoitustyöpaja.
Palvelujen räätälöinti jatkuu
Lähivuosien suunnitelmiin ei kuulu kasvaa vauhdilla, vaan palveluita halutaan kehittää nykyisestä kaikessa rauhassa.
”Haluamme nostaa kapasiteetin käyttöastetta ja venyttää mökkimajoituksen sesonkia pidemmäksi. Nyt korona-aikana mökit ovatkin olleet ympärivuotisesti käytössä.”
Pariskunta on markkinoinnin ammattilaisia. Mäntyharjulle muutettuaan he olivat perustamassa visitmantyharju-yhdistystä.
”Olemme tällaisia monitoimi-ihmisiä. Tykkäämme, että on monenlaista tekeillä, kun elämämme on aina ollut tällaista. Haasteemme onkin ajankäytön priorisointi.”
Verkostoja johtamalla syntyy uutta
Xamkin Liike-hankkeeseen pariskunta päätyi liki vahingossa.
”Ensin ajattelimme, että emme lähde mukaan hankkeisiin. Liike-hanke kuitenkin herätteli monella tavalla. Aloimme miettiä palvelumuotoilua ja siinä kirkastui ajatus pienille ryhmille tarjottavista Linkkumylly basecamp -tuotteista. Hankkeen aikana tapahtui lopulta paljon asioita. Vetäjät innostivat ja sparrasivat ja osasivat nostaa oikeita tärppejä esille meillekin, joille tämäntyyppinen kehittäminen on ennestään tuttua.”
Mäntyharjulla heille on kirkastunut, miten hankerahavetoista kehittäminen seudulla on.
”Kehittämishankkeiden sisällön ja tavoitteiden kirjoittamisen pitäisi olla hyvin konkreettista osallistujien näkökulmasta. Oma periaatteemme on, että kaiken mitä teemme, on oltava kannattavaa, vaikka tämä tavallaan onkin elämäntapayritys.”
Hinnoittelu ei ole ollut pariskunnalle koskaan hankalaa.
”Tunnemme kulurakenteen hyvin. Toisaalta täällä huomaa, että ihmiset ovat tottuneet siihen, että kehittämistä pitäisi voida tehdä ilmaiseksi. Joku sen lopulta maksaa kuitenkin.”
Maalaiskuntien päättäjille heillä on selkeitä terveisiä.
”Kunnan pitäisi olla mahdollistaja, joka osaa vetää yhteen monen toimijan verkostot. Kunta voisi luoda aitoja kehittämisfoorumeja. Kehittämisen ei pitäisi olla hankevetoista, vaan tärkeintä olisi jatkuvuus. Kaiken pitäisi lähteä siitä, että yhdessä yrittäjien kanssa mietitään, minkälaisia palveluita pitäisi saada lisää”, Ari Soikkeli toteaa.
Teksti & kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Artikkeli on tuotettu osana LIIKE-hanketta.
