Kysyttäessä omista vahvuuksista, voi niiden löytäminen olla haastavaa itse kullekin. Ajatukset menevät useasti kohti konkreettisia saavutuksia, kuten tutkintoja tai vastaavasti niiden puuttumista. Monesti ei tulla ajatelleeksi arkipäiväisiä osaamisia, jotka saattavat ollakin mahdollisesti se suurin valttikortti työmarkkinoita ja ansioluetteloita ajatellessa. Useilla maahanmuuttajilla kielitaito-osaaminen on laajaa, ja he voivat osata jopa useita kieliä taustojensa vuoksi vaikkeivat vielä osaisikaan suomea riittävästi.
Kieli itsessään on tärkeä, luontainen osa kulttuuria ja identiteettiä. Entuudestaan hallitsemansa kielitaito on monilla heillä mielessään kuitenkin lähinnä arkisena osaamisena asuessaan oman kotimaansa ulkopuolella. Äidinkielensä osaamisen lisäksi henkilöt, joilla usean kielen osaamista, ajattelevat toisia hallitsemiaan kieliä jopa vain välttämättömänä asiana, joka täytynyt oppia esimerkiksi koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Näitä tilanteita ovat muun muassa Afrikan heimokieliä äidinkielenään puhuvan henkilön koulunkäynti arabiaksi, jolloin arabia on täytynyt myös oman äidinkielensä oheen oppia.
Suomen kielen opiskelu on maahanmuuttajalle tärkeää ja mahdollistaa kanssakäymisen, sekä informaation vastaanottamisen ja välittämisen. Kuitenkin ennen suomen kielen oppimista, on hyvä tarkastella jo olemassa olevia vahvuuksia, jotka voivat edesauttaa työllistymistä. Lisäksi onnistumisen, osaamisen ja merkityksellisyyden, sekä arvokkuuden tunne kasvaa.
Nykyisellään maahanmuuttajille painotetaan liian vähän tietoa jo olemassa olevan kieliosaamisen luokittelusta vahvuudeksi muutettuaan toiseen maahan. On mahdollista, että osattu kieli ei ole valtaväestön puhumaa, mutta kielen osaamiselle on kasvava tai olemassa oleva tarve. Erilaiset käännöstyöt, tulkkaukset ja ohjaukset eri kielillä ovat lisääntyneet yhteiskunnan kansainvälistymisen kautta. Ulkomaankauppa ja muu globalisaatio lisäävät tarvetta kasvavasti myös jatkossa.
Arkisesta kielitaidosta on monta hyötyä niin työnantajan, kuin työntekijänkin kannalta ajateltuna. Esimerkiksi Suomessa on maailmantilanteen vuoksi tällä hetkellä paljon ukrainalaisia, ja heistä monet ovat tällä hetkellä työelämässä. Ajateltuna kielitaitoa tältä kannalta, on myös työntekijöiden ja työnantajan etu palkata kyseisiä kieliä osaava työntekijä, jolloin kommunikointi muiden työntekijöiden kanssa työn ohessa on helpompaa, luoden myös turvallisuutta työtilanteisiin esimerkiksi ohjeiden ymmärtämisen varmistamisessa. On tärkeää, että jokainen kokee yhteenkuuluvuuden tunteita ja sosiaalisia tilanteita myös työaikana, eikä koe jäävänsä yksin. Onkin työyhteisön ja yksilöiden itsensä kannaltakin tärkeää ajatella kielitaito suurena etuna ja rohkaista maahanmuuttajia näkemään sen arvokkaana taitona, osaamisena ja rikkautena. Oman arvontunto kannustaa opiskelemaan suomea ja rohkaisee mukaan yhteiskuntaan. Joskus jo olemassa olevalla osaamisella saadaan otettua tuo tärkeä askel kohti työelämää.
Kirjoittanut: Marjukka Joutsi, opiskelija, OSUMA-hanke