Olemme ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Toteutimme toimintaa 10.3.2020 Kaakkois-Suomen korkeakoulun opiskelijoille sekä henkilökunnalle.
Valitsimme menetelmäksemme luontolähtöisen mandalan, koska halusimme luoda yhteisöllisyyttä ja rentoutumista taiteen keinon. Päämäärämme oli luoda yhteinen taideteos. Mandala on erilaisia kuvioita, joita käytetään eri kulttuureissa rentoutumisen välineenä. Mandalan voi piirtää, maalata, askarrella tai tehdä vaikkapa luontomateriaaleista. Materiaaleina meillä oli muun muassa kiviä, simpukoita, poron sarvia, lankaa ja käpyjä. Valmistauduimme varsinaiseen ohjaushetkeen piirtämällä oman mandalan sekä harjoittelemalla ohjausta oman opiskeluryhmämme kesken.
Osallistujat saivat luoda pöydälle oman näköisensä mandalan. Jokainen sai omien voimavarojensa ja halukkuutensa mukaan osallistua niin paljon tai vähän kuin halusi. Lopputuloksena oli kaksi yhdessä tehtyä mandalaa, joissa näkyi jokaisen osallistujan oma kädenjälki. Ohjaustyylinämme käytimme hyväksyvää sekä tukevaa tyyliä. Kohtasimme kaikki osallistujat tasavertaisina yksilöinä, annoimme tilaa toimia sekä tarvittaessa tuimme ja kannustimme osallistujia. Alussa kerroimme osallistujille mikä mandala on, ja mikä meidän tavoitteenamme oli, jonka jälkeen annoimme osallistujille vapaat kädet toimia.
Mandala on mielestämme monipuolinen työmenetelmä. Sitä voi hyödyntää niin yksilöt kuin yhteisötkin, ja se toimii matalan kynnyksen menetelmänä. Kuka tahansa rajoitteista huolimatta voi tehdä mandalaa, koska siinä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia.
”Mandalan tekeminen oli rauhoittavaa ja luovaa, siinä pystyi pysähtymään hetkeen”
”Pelkkä katsominen rentoutti”
Mandalan rakentuminen alkoi vain yhdestä kivestä, jonka ensimmäinen osallistuja asetti keskelle pöytää. Seuraavat kävijät asettivat uusia elementtejä kiven ympärille, ja pikkuhiljaa siitä alkoi rakentua mandala. Osallistujat päästivät luovuutensa valloilleen, ja pian ensimmäisen mandalan rinnalle alkoi rakentua toinen, uusi mandala.
Mandala toimi hyvänä menelmänä, kun tavoitteenamme oli lisätä yhteisöllisyyttä taiteen keinoin. Yhteisöllisyys näkyi niin meidän oman ryhmämme sisällä, kuin myös osallistujien välillä. Osa osallistui yksin, osa viipyi kahvikuppinsa kanssa pidemmänkin hetken, ja muutama osallistui useampaan kertaan. Pisteellämme oli lämmin ja rauhallinen tunnelma, sekä jokaisen osallistujan panos oli tasavertaisen tärkeä yhteisen taideteoksen kannalta. Keskustelua syntyi erityisesti siitä, mikä mandala on, miten se toimii sekä miltä valitsemamme luontomateriaalit tuntuivat.
Mandala toimi hyvänä menelmänä, kun tavoitteenamme oli lisätä yhteisöllisyyttä taiteen keinoin. Yhteisöllisyys näkyi niin meidän oman ryhmämme sisällä, kuin myös osallistujien välillä. Osa osallistui yksin, osa viipyi kahvikuppinsa kanssa pidemmänkin hetken, ja muutama osallistui useampaan kertaan. Pisteellämme oli lämmin ja rauhallinen tunnelma, sekä jokaisen osallistujan panos oli tasavertaisen tärkeä yhteisen taideteoksen kannalta. Keskustelua syntyi erityisesti siitä, mikä mandala on, miten se toimii sekä miltä valitsemamme luontomateriaalit tuntuivat.
Kirjoittajat toteuttivat mandalaohjauksen Parasta Etelä-Savoon -hankkeen tilauksesta yhdessä opetuksen kanssa.
Sanna Junnila, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Heli Kovanen, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Mira Haapala, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Pinja Paananen, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Eeva Turtiainen, sosionomiopiskelija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.
