Yrittäjyyskasvatus on vahvasti esillä esimerkiksi uudessa lukion opetussuunnitelmassa, jossa nostetaan esille, että nuorten tulee voida kehittää yrittäjyysosaamistaan opintojen aikana.
Yrittäjyyskasvatuksen käsitteen moniselitteisyys saattaa tehdä siitä vähän hämmentävää. Yrittäjyyskasvatus on laaja käsite, johon sisältyy paljon muutakin kuin pelkkää yrityksen perustamista. Siihen kuuluu yrittäjämäisten taitojen ja toimintatapojen kehittäminen, henkilökohtaisen kehittymisen tukeminen. Yrittäjyyskasvatuksessa kannustetaan aktiiviseen yhteiskuntaan osallistumiseen ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan työllistymiseen joko työntekijänä tai yrittäjänä.
Xamk:n projektipäällikkö Maisa Kantanen nostaa esille, että ”Itse yrittäjyyshän on käsitteenäkin vähän hankala ja laaja, joka ymmärretään monella tavalla.” Suomessa esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee, että yrittäjyys on mahdollisuuksien havainnointia ja niihin tarttumista sekä kykyä muuttaa ideat sellaiseksi toiminnaksi, joka tuottaa taloudellista, kulttuurista, sosiaalista tai yhteiskunnallista arvoa.
Yrittäjyyskasvatuksen merkitys opiskelijalle
Yrittäjyyskasvatus näkyy opiskelijalle esimerkiksi erilaisten projektien tekemisenä, joissa on usein mukana koulun ulkopuolisia toimijoita. Yrittäjyyskasvatuksessa onkin korostettu sen tärkeyttä, että opetellaan tuottamaan arvoa toisille ihmisille. ”Opiskelija pääsee esimerkiksi harjoittelemaan pikkuhiljaa riskinottoa ja epävarmuuden sietämistä, kokeilemaan rohkeasti uusia asioita, kehittämään ratkaisuja haasteisiin ja kehittää tiimityöskentelytaitojaan”, summaa Xamk:n TKI-asiantuntija Piritta Parkkari. Näiden kautta opitaan myös omista vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista, mikä on tärkeä yrittäjyyskasvatuksen tavoite.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin pedagoginen suunnittelija Pekka Hytinkosken mielestä nuoret ovat aika stressaantuneita opinnoistaan ja työelämästään ja tulevaisuudestaan. ”Itse haluaisin, että optimitapauksessa yrittäjyyskasvatus olisi paikka yrittämiselle ja erehtymisille. Mokailun kautta voitaisiin purkaa paineita ja saada rohkeutta.”
Parhaimmillaan yrittäjyyskasvatus toisi opiskelijoille sellaista itsetuntemusta ja itsensä kanssa kokeilua, josta oppii, mikä toimii ja mikä ei ja mikä kiinnostaa ja mikä ei. Kun oppii, mitä tykkää tehdä, voi saada positiivisia kokemuksia ja intoa tulevaisuuteen ja työelämään.
Yrittäjyyskasvatus osana opettajan työtä
Opettajan kannalta yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi muutosta pedagogiikassa ja opettajan roolissa. ”Nykyään puhutaan paljon esimerkiksi valmentavasta opettajuudesta ja korostetaan sitä, että opiskelijoilla olisi aktiivinen rooli”, sanoo Parkkari.
”Itse näen tärkeänä yhteistyön sekä koulun ja oppilaitoksen sisällä, mutta myös ympäröivään yhteiskuntaan ja esimerkiksi paikallisiin yrityksiin ja muihin toimijatahoille eri sektoreilla”, korostaa Kantanen. Opettajalla ei tarvitse olla täydellisiä tietoja yrittäjyydestä – ymmärtää hän sen sitten kapeasti liiketoimintayrittäjyytenä tai laajasti yrittäjämäisenä toimintatapana ja asenteena – vaan pikemminkin halukkuutta avautua koulun ulkopuolelle ja hakea sieltä tietoa, taitoa ja yhteistyökumppaneita.
Parkkari neuvoo, että opettajan kannattaa miettiä, miten itse ymmärtää yrittäjyyden: ”Ymmärtääkö sen vahvasti yrityksen perustamisena? Jos oma mielikuva yrittäjyydestä yrittäjistä on melko kapea ja stereotypioihin perustuva, kannustaisin miettimään, voisiko mielikuvaa laajentaa.”
Erilaiset tavat toteuttaa yrittäjyyskasvatusta
Yrittäjyyskasvatustutkimus on tunnistanut ainakin kolme erilaista tapaa toteuttaa yrittäjyyskasvatusta, joita voidaan kuvailla hyvin englannin kielen sanoilla about, for ja through entrepreneurship. About-tyyppinen tekeminen on yrittäjyyttä koskevan teoriatiedon tarjoamista, joka tulee luontevasti käsiteltyä esimerkiksi osana yhteiskuntaopin ainetta. For-tyyppinen yrittäjyyskasvatus puolestaan on yrittäjyyteen valmistavaa sisältöä, joka valmentaa toimimaan yrittäjänä.
Through-tyyppinen opetus puolestaan tarkoittaa sitä, että opitaan yrittäjyydestä tekemisen kautta. Tämän tyyppinen tekeminen voi tarkoittaa esimerkiksi NY-yrityksen, 4H-yrityksen tai osuuskunnan perustamista. Lisäksi se voi tarkoittaa myös vaikka minkä tasoisia projekteja, joissa opiskelijat ottavat aktiivisen roolin ja harjoittelevat arvon tuottamista koulun ulkopuolisille tahoille. Projekteja voidaan tehdä yritysten kanssa, mutta yhteistyökumppanit voivat olla yhtä hyvin vaikka paikallisia vanhainkoteja.
Yrittäjyyskasvatus voi tarkoittaa arkeen mukavaa lisää, mutta sen ei tarvitse olla mikään ylimääräinen, kaiken muun päälle tehtävä juttu. Pikemminkin se voi olla nivottuna arjen toimintaan ja omaan oppiaineeseen tai sitä voidaan myös tehdä yhteistyössä eri oppiaineiden välillä. Yhdessä kannattaa lähteä katsomaan, miten olemassa olevia asioita voitaisiin tehdä eri tavalla. Yrittäjyyskasvatus voi myös näkyä vaikkapa teemaviikkona tai -lukukautena, jolloin kaikissa oppiaineissa tehdään sen teemojen ympärillä asioita.
Haluatko kuulla lisää yrittäjyyskasvatuksesta? Tervetuloa virtuaaliseen Etelä-Savon Yrittäjyyskasvatusfoorumiin keskiviikkona 28.4.2021 kello 12-15! Lisätietoja tapahtumasta täällä ja ilmoittautuminen täällä 28.4.2021 mennessä:
Kuuntele myös Otavian Järkipuinti-podcastista lisää Maisan, Pekan ja Piritan ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta.
Piritta Parkkari (piritta.parkkari(at)xamk.fi), Maisa Kantanen (maisa.kantanen(at)xamk.fk) ja Pekka Hytinkoski (pekka.hytinkoski@helsinki.fi)
Kirjoittajat työskentelevät Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, joka saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.