Maaseutua ja sinne asettumista on historiassa asemoitu monin tavoin. Perinteisesti maaseutu on nähty alkutuotannon ja kylien kautta, jossa maantieteelliset yhteydet ja tietoliikenneyhteydet ovat huonoja, niitä ei ole tai ne tehdään itse. Nykyinen maaseutu nähdään monimuotoisena, kansallisena ja arvokkaana kulttuuri- ja luonto- ja asumisympäristönä. Osaltaan maaseudun arvoa on kirkastaneet koronapandemian terveysturvallisuuteen liittyvät tekijät, etäisyyksien etsiminen ja luontomatkailu.  

Maaseutu tarvitsee edelläkävijöitä liiketoiminnan kehittämiseen 

Nykyaikainen maaseutu nähdään myös menestyksekkäänä, uusien liiketoimintamahdollisuuksien edelläkävijänä. Maaseutujen yritystoiminta on laajentunut perinteisestä alkutuotannosta uusiin muotoihin unohtamatta kuitenkaan alkutuotannon kehittymistä ja laajentumista uudenlaisille osa-alueille esimerkiksi hyödyntämällä tietoa ja teknologiaa. Maaseudun mahdollisuudet kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ovat loistavat, mutta edellyttää moniulotteista maaseutupolitiikkaa. Vuonna 2021 julkaistussa maaseutupolitiikan ohjelmassa, Ajassa uudistuva maaseutu Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027, korostetaan maaseudun potentiaalia ja mahdollisuuksia useasta eri näkökulmasta käsin.  

Maaseutu sisältää monenlaisia paikkoja ja seutuja

Maaseudun erilaiset alueet tarjoavat alustan, resursseja ja ratkaisuja innovatiivisuudelle, yrittäjyydelle, kestävälle yhteiskunnalle ja kestävälle kehitykselle, sekä erilaisia ratkaisuja hyvälle elämälle. Maaseutuja määrittävät erilaiset rajaukset, joista paikkatietoon perustuva tilastollinen luokittelu on yleinen. Maaseutua voidaan tyypitellä mm. maaseudun paikalliskeskusten, kaupunkien läheisten maaseutujen, ydinmaaseutujen tai harvaan asuttujen seutujen kautta. On myös muistettava se, että paikkoihin liittyvät erilaiset olosuhteet, tarpeet ja resurssit tunnistetaan ja huomioidaan kehittämisessä sekä alueiden päätöksenteossa. Olemassa olevalla alueellisella ja paikallisella tiedolla voidaan kehittää alueita verkostoitumaan, oppimaan, erikoistumaan ja luomaan uutta liiketoimintaa tai muokkaamaan liiketoimintaa siten, että se pystyy säilyttämään merkityksensä, paikkansa ja mahdollisuutensa maaseuduille kiinnittyneiden ihmisten elämässä.  

Tutkimusta tarvitaan päätöksenteon tueksi 

Olemme hiljattain käynnistäneet maaseudun tietointensiiviseen liiketoimintaan liittyvää tutkimusta Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaaminen Suomen maaseutualueilla – TIETOMAA UUDISTAA –hankkeessa. Tehtävänämme on tutkia, minkälaiset kehittämis- ja ohjaustoimenpiteet edistävät parhaiten maaseudun tietointensiivisen liiketoiminnan kehittymistä.  Hankkeessa tutkitaan, vertaillaan ja tunnistetaan erilaisten maaseutujen innovaatiopotentiaaleja, uudistumiskykyä, oppimista, verkostoitumista ja tietointensiivisiä heikkoja signaaleja. Näistä määrällisistä ja laadullisista tiedoista tuotetaan skenaariosynteesi sekä visioidaan ja tuotetaan politiikkasuosituksia auttamaan seutujen innovaatioekosysteemien kehittymistä tiedon avulla.  

Tutkimus ja politiikkasuositukset toteutetaan yhdessä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön, Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian, LAB-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyönä.  Hanke on rahoitettu Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista. 

Kirjoita meidän kanssa

Kirjoittelemme vuorotellen hankkeen blogiin erilaisia näkökulmia maaseudun kehittämisestä, tietointensiivisyydestä, tietointensiivisestä liiketoiminnasta, hiljaisista signaaleista ja maaseudun olosuhteista.  Olemme myös kiinnostuneita verkostoitumaan ja käymään keskustelua aiheesta. Ja jos haluat kirjoittaa aiheesta blogiimme vierailijana, niin sekin onnistuu. Olkaamme siis yhteyksissä toisiimme! 

 

Kirjoittaja: Kirsi Purhonen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu