Nuorten Kymenlaakso – Tulevaisuustiedosta toimintaan -tulevaisuusverstastapahtumassa 23.4.2024 työskennellään pitovoimaisen maakunnan parissa. Luonnollisesti koulutus ja työllistyminen ovat keskeisiä teemoja, kun pohditaan elämän edellytyksiä ja nuorten kiinnostusta asua Kymenlaaksossa.
Tässä katsauksessa esitellään kiinnostavia nostoja NYT Nuorten tulevaisuusraportista sekä Ylen postinumerokoneen ja koulukoneen tietopankeista. Tarkoituksena on avata nuorten näkemyksiä myös niille, jotka eivät työskentele nuorten parissa päivittäin.
Kuten myöhemmin katsauksessa käy ilmi, on vanhempien koulutustaustalla merkitystä nuorten alavalintoihin. Siksi on hyvä tutustua ensin kymenlaaksolaisten aikuisten taustoihin.
Kymenlaakson väestön koulutusaste on koko maata alhaisempi. Enemmistö on kuitenkin suorittanut jonkun perusasteen jälkeisen koulutuksen ja tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa vuosittain. Tutkintojen jakauma kertoo paitsi työvoiman laadusta myös työvoiman kysynnästä. (ks. Kymenlaakso ennakoi. ) Maakunnassa on perinteisesti ollut kysyntää matalammin koulutetulle työvoimalle esimerkiksi prosessiteollisuudessa ja maataloudessa.
Taulukko 1. Koulutusaste, datalähde Ylen postinumerokone
Ylen koulukoneesta poimittu data kertoo jossain määrin alueiden eriytymisestä myös maakunnan sisällä. Peruskoulun päättäneiden ensisijainen hakukohde on koko maassa useammin lukio kuin ammattikoulu. Kymenlaaksossa jäädään tästä keskiarvosta ja esimerkiksi Virolahdella yli 60% hakeutuu ensisijaisesti ammattikouluun.
Taulukko 2. Hakukohde / kunta, datalähde Ylen koulukone
Eroja on myös kaupunkien sisällä. Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä koulukohtaisista eroista. Kotka Svenska Samskolasta ja Kouvolan yhtenäiskoulusta haetaan laajasti lukioon, kun Kotkansaaren koulusta ja Elimäen yhtenäiskoulusta suunnataan mieluimmin amikseen.
Taulukko 3. Hakukohde / koulu, datalähde Ylen koulukone
Nuorten suhtautumisessa työelämään on tapahtunut muutosta
NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2023 mukaan kaikkein suosituimpia aloja ovat nuorten mielestä varsin perinteisesti teknologiateollisuus (pojat), terveydenhuolto (tytöt) ja taideala (muu). Sukupuolittuneisuus ei heijastu vastauksissa kuitenkaan kaikilla aloilla. Esimerkiksi kaupan ala, turvallisuus- ja pelastusala ja vakuutusala kiinnostavat kaikkia tasapuolisesti.
Vanhempien koulutustausta on yhteydessä nuorten kiinnostukseen eri aloja kohtaan. Jos vanhemmalla on yliopistotausta, kiinnostaviksi koettiin mm. kulttuuri- ja viihdeala, terveydenhuoltoala, teknologiateollisuus, opetusala sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset. Puolestaan, jos vanhemmalla on ammatillinen koulutus, kiinnostaviksi koettiin mm. kaupan ala, terveydenhuoltoala, rakennusala, matkailu- ja ravintola-ala sekä logistiikka ja huolinta
Maahanmuuttajataustaisia nuoria kiinnostivat muita vähemmän mm. maanpuolustus, opetus ja koulutus, sosiaaliala sekä maa- ja metsätalous.
Kysyttäessä, millä aloilla nuori voisi harkita työskentelevänsä, eniten suosiotaan menettäneitä aloja 2023 vs. 2021 ovat esimerkiksi:
- Terveydenhuolto (29 %-> 22 %)
- Palveluala (21 % -> 16 %)
- Ympäristöala (12 % -> 8 %)
Ajatuksia työelämään siirtymisestä
Nuoret varttuvat aikuisiksi! Minkälaisia aatteita, kokemuksia ja tarpeita he kantavat mukanaan tulevaisuuteen?
Taulukko 4. Työlämän odotus, datalähde NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2023
Taulukko 5. Ajan käyttö, datalähde NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2023
Taulukko 6. Raskas työelämä, datalähde NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2023
TOP 5 syyt, miksi työelämän pelätään olevan liian raskasta:
- Pelkään, etten tule ansaitsemaan tarpeeksi rahaa.
- En ole löytänyt työtä, joka voisi kiinnostaa.
- Minulla ei ole tarpeeksi voimia ja jaksamista työelämää varten.
- Vanhempieni työelämä näyttää raskaalta, enkä halua samaa.
- Työelämässä ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota hyvinvointiin ja jaksamiseen.
Näiden ajatusten saattamana lähdetään nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita ratkomaan yhteistuumin jo seitsemännen kerran järjestettävässä Kymenlaakson tulevaisuusverstaassa. Tavoitteena on – ei enempää, ei vähempää – ideoida toimintaa, joka ylittää nuorten pelot ja kannustaa hyvinvoivaan tulevaisuuteen!
Kirjoittaja
Kati Viljakainen
Kymistämö-hankkeen projektipäällikkö
Tutustu lähteisiin:
NYT Nuorten tulevaisuus raportti