Yksi viime vuosien kiinnostavista ilmiöistä on ollut nuorten naisten kirjoittaminen ja puhuminen rahasta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Jos vielä viime vuosituhannella yleinen mielikuva sijoittajasta oli hieman harmaantunut herrasmies, on uusi talousinnostuneen prototyyppi nykyään yhä useammin nuori nainen.
Yksi edelläkävijöistä on Julia Thurén, joka aluksi bloggasi päätöksestään säästää kymppitonni seuraavaa asunto-ostostaan varten. Nämä bloggaukset poikivat lopulta YLE:lle suositun Kaikki Rahasta -podcast-sarjan ja kirjan Melkein kaikki rahasta (2018). Lisäksi Julia on jatkanut bloggaamistaan omassa Juliaihminen-blogissaan ja lehtijuttujen kirjoittamista säästämisestä, rahasta ja sijoittamisesta niin onnistuneesti, että hänet valittiin vuoden 2019 sijoittajaksi.
Thurén ei ole yksin, vaan myös lukuisat muut kirjoittajat, bloggaajat, podcastaajat ja tubettajat ovat kunnostautuneet juuri säästämiseen liittyvien asioiden pohtimisessa. He ovat nähdäkseni merkittävän usein nuoria naisia, vaikka toki esimerkiksi Osinko-insinööri ja P.Ohatta ovat nuoria miehiä, jotka ajattelevat, kirjoittavat ja puhuvat säästämiseen, talouteen ja sijoittamiseen liittyvistä asioista.
Taloudelliset huolet kirjoittamisen taustalla
Toisinaan bloggaajien lähtökohtana on ollut taloudelliset huolet (esimerkiksi FemmaDonna ja PuudelinBerberi) tai jopa ulosottotilanne (Ulosottovelallisen raharimpuilua). Näitä usein anonyyminä kirjoitettuja blogeja yhdistää se, että ne ovat hyvin rehellisiä, omia vaikeuksia avoimesti läpikäyviä ja myös kommentoijista voimaantumista hakevia. Allekirjoittaneen mielestä kaikki nämä blogit ovat elämänmakuisuudessaan erittäin kiinnostavaa luettavaa ja ne kannattaakin lukea mieluusti lopusta kohti nykyhetkeä.
Osa bloggaajista kirjoittaa omalla nimellään ja osan taloudellinen tilanne on vähintään kohtuullisen hyvä, mutta voi olla, että erityisesti nämä ”vaikeuksista eteenpäin” -tyyliset talous-/säästöblogit saattavat olla useasta kiinnostavampaa luettavaa. Harvalla meistä on sijoitusasuntoa tai muuta sellaista varsinkaan kolmekymppisenä. Sen sijaan useimmilla meistä taitaa olla mahdollisesti karttuneen pienen omaisuuden lisäksi merkittävästi opintolainaa, autolainaa, asuntolainaa, remonttilainaa, luottokorttivelkaa tai jopa erilaisia pikavippejä ja muita korkeakorkoisia lainoja. Näistä syistä olen itse voimakkaasti sitä mieltä, että meidän tulisi saada talouskasvatus osaksi peruskouluopetustamme.
talous puheenaiheeksi
Luettuani lukuisia erityisesti naisten kirjoittamia talousasioita sivuavia blogeja minulla on sellainen tunne, että juuri tältä suunnalta on nousemassa eräänlainen uusi tai ehkä uusvanha (kuten Martat) ilmiö nuorten naisten suunnalta. Nyt kun kapitalistinen markkinatalous tuntuu rohkaisevan meitä kaikkia kuluttamaan aina vaan enemmän, niin voi olla, että tämä paine osuu vielä voimakkaammin juuri naisiin. Monet lukemistani naiskirjailijoista ja -bloggaajista tuntuvat havahtuneen pohtimaan sitä, miksi heidän on usein kuin ”pakko” ostaa niin paljon meikkejä, vaatteita, lentomatkoja, ja muutenkin käyttää paljon rahaa syömiseen, juhlimiseen, herkutteluun tai harrastuksiin. Juuri nykyajan menoa kyseenalaistava tyyli on herättänyt huomioni esimerkiksi Mimmit sijoittaa -duon toimesta. Tämä tyyli on erittäin hyvin linjassa myös kestävän kehityksen ja ilmastonmuutosta hidastavien toimenpiteiden kanssa.
Osa erityisesti naisia säästämään ja sijoittamaan kannustavista oppaista (kuten Nainen ja rikastumisen taito (2014); Kukkaron kuningatar – kahdeksan askelta taloudelliseen hyvinvointiin (2017); Lapset ja raha (2018)) korostavat, että talousasioista tulee osata puhua parisuhteissa ja perheissä. On herätty siihen, että esimerkiksi avioerotilanteissa voi käydä niin, että kotona vuosia lapsia hoitaneen perheenäidin urakehitys – tai ainakin eläkekertymä – on huomattavasti pienempi kuin tasaisesti töissä käyneellä toisella osapuolella. Huomiota on kiinnitetty yhä enemmän siihen, että perheen menot, kuten lasten terveyskulut, vaateostokset, koulukirjakulut tai harrastusmaksut, jakaantuisivat nykyistä tasaisemmin.
Härkä tai karhu
Valitettavasti tätä kirjoittaessani maaliskuussa 2020 istun kotonani työskennellen etänä koronaviruspandemian vuoksi. Kuten tiedämme, tämä inhimillinen ja terveyttä uhkaava tragedia on jo iskenyt syvän puukon myös talouteemme. Myös Suomen pörssi on laskenut niin paljon, että monien – valitettavasti myös minun – osakesalkut ovat tippuneet viimeisen kuukauden aikana ainakin 20-30 % eikä loppua tälle laskulle ole toistaiseksi näkyvissä. Tosin monet sijoittamisesta kiinnostuneet ovat jo pitkään ennustaneet, että lähes 10 vuoden osakkeiden nousun (”härkämarkkinat”: härkä puskee alhaalta ylöspäin) jälkeen edessä on jostain globaalista häiriöstä johtuen talouden ja pörssikurssien laskun aika (”karhumarkkinat”: karhu lyö kynsillään ylhäältä alaspäin). Tämä on juuri nyt tapahtunut ja koronavirus oli se ratkaiseva käänne, joka puhkaisi kuplan – härkää seurasi karhu.
Koronaviruksen aiheuttama inhimillinen hätä on valtava tragedia, mutta toisaalta jonain päivänä pandemia myös kukistetaan ja lopulta myös talous aloittaa uuden nousunsa. Veikkaankin, että lähivuosien tai jopa seuraavan vuosikymmenen voitot tehdään juuri nyt, kun lähes kaikki on romahtamaisillaan tai on jo romahtanut. Siksi rahasta ja taloudesta tulee puhua myös nyt, taloudellisen alamäen aikana. Kaikkien ei tarvitse sijoittaa, mutta kaikkien kannattaa suunnitella talouttaan, sen menoja ja tuloja, ja säästää. Tärkeintä on, että olisimme itse taloudellisen tilanteemme rouvia ja herroja – ei toisinpäin. Härkä tai karhu – puhutaan rahasta!
Esimerkiksi Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa oppilaitoksille maksutonta materiaalia talouskasvatukseen, kuten Oma Talous -ohjelma yläkoululle ja Oma talous haltuun -ohjelma toiselle asteelle.
Pekka Hytinkoski
Pedagoginen suunnittelija, KM, tohtoriopiskelija
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti/Co-op Network Studies -yliopistoverkosto
050 3199 309
pekka.hytinkoski@helsinki.fi
Kirjoittaja työskentelee Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, joka saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.