Suomalainen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti niittänyt mainetta luotettavana, tasa-arvoisena ja laadukkaana järjestelmänä. Maineesta saamme pitkälti kiittää PISA-tutkimuksia, mutta myös toimiva yhteistyö eri oppilaitosten välillä on kasvattanut mielenkiintoa Suomea kohtaan. Kiinnostuksen myötä on syntynyt aivan uusia matkailijatyyppejä vapaa-ajan – ja liikematkustuksen rinnalle. Nyt puhutaan koulutusmatkailijoista. Koulutusmatkailijat ovat pääsääntöisesti tietyn koulutusalan ammattilaisia, asiantuntijoita, opiskelijoita tai opettajia. Heidän tavoitteena on pääsääntöisesti uuden oppiminen ja uusien näkökulmien tuominen omaan koulutukseen, työelämään tai opiskeluun.
Koulutusmatkojen laadukkaaseen käytännön toteuttamiseen tarvitaan puolestaan julkisen ja yksityisen sektorin sekä koulutuksen tuottajan ja matkailualan tiivistä yhteistyötä. Koulutusmatkailu voidaankin nähdä yhtenä osana laajempaa koulutusvientiä. Opetushallituksen ohjelmajohtaja Lauri Tuomen mukaan ”Yhä useammat tahot haluavat tulla kädestä pitäen tutustumaan maahan, joka on koulutuksen ’supervalta” (Businessfinland 2018)
Koulutusmatkailusta hyötyä eri tahoille
Koulutusmatkailusta voidaan käytännössä nähdä olevan suoraa hyötyä sekä julkiselle sektorille että elinkeinoelämälle. Julkinen sektori hyötyy tunnettuuden ja kansainvälisen yhteistyön lisääntymisestä. Toivottavaa olisi, että yrityksiä saataisiin vielä vahvemmin ja rohkeammin mukaan kehittämään sisältöä yhteisiin tuotteisiin. Yrityksillä olisi näin avaimet käsissä kansainvälistymiseen ja sen myötä tulevaisuudessa mahdolliselle liiketoiminnan kasvulle.
Koulutusmatkailulla ei ole vielä suurta jalansijaa Etelä-Savossa, mutta kokeilujen myötä koulutusvientikokemus yhdessä oppilaitosorganisaation kanssa kasvaa. Olennaista on huomioida myös se, että näin koronaepidemian myötä myös virtuaaliset kierrokset, tutustumiskäynnit ja verkko-opetus ovat tulleet jäädäkseen. Virtuaalisia yrityksen toiminnasta kertovia esittelykierroksia voisi hyödyntää huomattavasti enemmän myös koulutusmatkailussa.
Suomalaista kouluruokaa jo vuodesta 1948
Maksutonta kouluruokailua on tarjottu Suomessa peräti yli 70 vuoden ajan. Tämä pitkäikäinen kouluruokajärjestelmä on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siksi se soveltuukin erinomaisesti yhdeksi koulutusmatkailuteemaksi. Suomen lisäksi Ruotsi on ainoa maa maailmassa, joka tarjoaa ilmaisen lounaan koululaisille koulupäivinä. Muun muassa kuntien, oppilaitosten ja yksityisen sektorin yhteistyöllä pidetään yllä tätä toimivaa järjestelmää, joka tarjoaa päivittäin ravitsevaa ruokaa peräti yli 800 000 oppilaalle ja opiskelijalle.
Kouluruokailu koetaan valtion tasolla tärkeäksi ja sitä kehitetään jatkuvasti. Ulkoministeriö on muun muassa tehnyt kattavan julkaisun kouluruokailusta Suomessa ja sen käytänteistä yhteistyössä opetushallituksen kanssa kansainvälistä markkinoille.
Ilmainen kouluruoka on ollutkin yksi avaintekijöistä siinä, että Suomesta on kasvanut vahva koulutusmyönteinen yhteiskunta. Kouluruokailussa ei ole kyse ainoastaan yleisestä opiskelijoiden ja oppilaiden hyvinvoinnista ja terveellisestä ateriasta vaan myös yhteisöllisyydestä.
Uusia koulutusmatkailutuotteita kehitetään Xamkissa
Xamkissa on OVI-hankkeen myötä tartuttu ajankohtaisiin ja maailmalla kiinnostaviin teemoihin. Kehitteillä on hankkeen aikana konsepteja, joiden avulla halutaan viedä sekä alueellista että valtakunnallista osaamista ja hyväksi koettuja käytänteitä kansainvälisille markkinoille. Matkailu- ja palveluliiketoiminnan lehtori Eliisa Kotro sekä yliopettaja Riitta Tuikkanen ovat olleet mukana suunnittelemassa kouluruokailuun liittyvää tuotekokonaisuutta. Tuotteessa on mukana myös asiantuntijatapaamisia ruoka-alan vaikuttajien kanssa.
Tutustumiskohteiksi on valikoitunut muun muassa eteläsavolaisia alkutuotannossa toimivia ruoka-alan yrityksiä sekä kunnallisia palveluntuottajia. Keskeisiksi koulutusteemoiksi ovat nousseet mm. valtakunnalliset ruokasuositukset, yhteisöllisyys, ruokakasvatus sekä “pellolta pöytään” – ruokaketjuajattelu.
Tämän koulutusmatkatuotteen myötä haluamme viedä viestiä lähinnä eurooppalaisille ruoka-alan asiantuntijoille ja opiskelijoille erinomaisesta kouluruokailujärjestelmästämme ja terveellisestä kouluruoasta, tarjota oppimiskokemuksia, oivalluksia, asiantuntijatapaamisia sekä autenttisia elämyksiä kouluruokailuteeman ympärille
– toteaa Eliisa Kotro.
Matkailu- ja palveluliiketoiminnan lehtori Eliisa Kotro (oikealla) sekä yliopettaja Riitta Tuikkanen ovat olleet mukana suunnittelemassa kouluruokailuun liittyvää tuotekokonaisuutta.
Hyvin suunnitellut ja asiantuntevan sisällön omaavat koulutusmatkat rakentavat myönteistä mielikuvaa Suomesta, sekä koulutuksen että matkailun näkökulmasta. Tavoitteena on, että kansainväliset vieraat saavat matkan myötä arvokkaita ja ainutlaatuisia oppimiskokemuksia sekä hyviä käytänteitä kotimaahan viemiseksi.
Kirjoittaja on Marjut Kasper Matkailu ja palveluliiketoiminnan lehtori Xamkilla
Lähteet:
Business Finland 2018. Mitä on koulutusmatkailu
Opetushallitus 2019. Maksutonta kouluruokaa jo yli 70 vuotta- Kouluruokailun järjestämiseen haetaan mallia nyt Suomesta
Ulkoministeriö 2019. Suomen kouluruokailusta mallia maailmalle
OVI – Osaamisesta vahva vientituote Etelä-Savoon on alueen kolmen oppilaitoksen (Xamkin, Esedun ja SAMIedun) yhteistyössä toteuttama hanke, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Hanke toteutetaan ajalla 2019 – 2021.