Tiutisen saareen Kotkan kyljessä mahtuu paljon historiaa, kulttuuria ja aktiivista kylätoimintaa. Vivahteikas kuva saaren elämänmenosta hahmottui tarinakahvilassa Tiutisen työväentalolla huhtikuun lopulla 2022. Paikalle saapuneet noin 14 osallistujaa jakautuivat pullakahveineen kolmeen pöytään ja vapaamuotoisesti jutustellen jakoivat tarinoita ja muistoja. Keskustelun tärkeimmät sisällöt kirjattiin ylös. Jokaisessa pöydässä oli myös yksi Älykkäiden kulttuurikylien tai Kymenlaakson museon edustaja. Paperit täyttyivät pian teksteistä täynnä muistoja, tärkeitä paikkoja, Tiutisen elämää ennen ja nyt!
Hallan sillan ylitettyään verenpaine laskee
Tiutinen rakentui Hallan laatikkotehtaan ja sataman työntekijöiden asuinalueeksi. Laatikkotehdas valmisti mm. margariinirasioita ja ammuslaatikoita ja työllisti noin 600 henkeä. Tuotteita lähti maailmalle mm. Venäjälle, USA:han ja Englantiin. Aikanaan saarella oli asukkaita noin 3000, nyt Halla-Tiutisen taajamassa noin kolme sataa (Wikipedia). Tiutinen oli ”omavarainen” – saarella oli lastentarha, koulu, 9 kauppaa ja terveydenhoitaja. Tiutisen sanotaan olleen Euroopan tiheimmin asuttu saari!
”Pirtuaika” on koettu myös Tiutisessa. Tarinoita viinan salakuljetuksesta, pullopiiloista merellä ja poliisien pakenemisesta liikkuu. Aikanaan oli osaavia, ”meriläisiin” tai ”pirtuveneisiin” erikoistuneita veneenveistäjiäkin. Tie saareen rakennettiin vasta 70-luvulla. Aluksi tien käyttö oli valvottua, koska se kulki toimivan tehdasalueen läpi.
Ensimmäinen koulurakennus valmistui 1913, mutta väestön kasvaessa tarvittiin pian lisää tilaa – uusi koulurakennus valmistui 1922. Tiutisen koulussa oli parhaimmillaan lähes 300 oppilasta. Tilan puutteen takia koulua käytiin joskus vuoroissa. Saarelaiset taistelivat vuosia koulun lakkautusta vastaan, mutta lopulta koulutoiminta päättyi 2016. Nyt saarelaiset on tuonut yhteen uuden käytön löytäminen entisiin koulurakennuksiin yhdessä Älykkäiden kulttuurikylien kanssa.
Koska lapsia ja nuoria oli aikanaan paljon, järjestyi erilaisia harrastusmahdollisuuksia, kuten jalkapalloa, koripalloa, painia ja naisvoimistelua. Urheiluseura Tiutisen Pyrintö – TUL:in perustajajäseniä – onkin ollut menestyksekäs etenkin koripallon ja painin osalta. Vilho Lempinen esimerkiksi voitti vuonna 1937 painin olympiakultaa työväen olympialaisissa Antwerpenissä – ”oikeisiin olympialaisiin” kun tuolloin ei työväen urheiluliiton jäsenillä ollut asiaa… Aikanaan vilkas urheiluseuratoiminta on nykyään hieman hiipunut, mutta esimerkiksi mölkkyä pelataan kerran viikossa ja Tiutisen ympärijuoksu järjestetään säännöllisesti.
Tiutisen palo elokuussa 1943 oli tuhoisa. Tulipalo sai alkunsa Kotkaan tarkoitetusta pommista. Onnettomuus vaati vain yhden uhrin, mutta suuri osa rakennuskannasta tuhoutui. Asukkaat pakenivat veneillä paloa, joka pyyhkäisi läpi Tiutisen niin, että pohjois- ja eteläosa saaresta säästyivät. Saari rakennettiin lähes kokonaan uudelleen talkoovoimin. Paikalliset myös estivät Kotkan sataman laajentamisen Tiutiseen vetoamalla jopa eduskuntaan. Saari säilyi ihmisten asuinpaikkana!
Tiuskalaisuus on tahtotila
Entä mikä tekee Tiutisesta Tiutisen? Esiin nousivat etenkin maisemat, meri ja rakennuskanta, ystävällinen ilmapiiri ja yhteisöllisyys. Nykyisille asukkaille tärkeitä ovat mm. aamulenkit Tiutisen ympäri ystävien kanssa, Hallan tien merimaisema, avanto, Punkkilan rannan kallio, näkymä pihalta meren yli Googlen iltavaloille.
”Kaikkien aistien saarella” saaristolaisuus näkyy. Tiutisessa ”jokaisella vähintään yksi vene”. Saarelaisilla on kesämökitkin saarissa kauempana merellä! Veneseura ja laituriosuuskunta ylläpitävät saaren lukuisia laitureita. Tiutinen on vakiasukkaiden paikka ja kesäasuntoja on vähän. Talot periytyvät usein suvuittain.
Tiutisissa on vahva yhteisöllisyys ja tahtotila kehittämiseen. Tiutisen työväentalo (1907) on kohtaamispaikka kaikille kyläläisille. Työväen talo on saaren toiminnan keskus, talolla pidetään jumppia ja kerhoja, järjestetään karaokea ja myyjäisiä, siellä on kuntosali ja kioski. Aikanaan kommunistisella puolueella oli oma työväentalonsa Tiutisissa, Hallan tehtaalaisilla oli omansa. Tiutisen identiteetti ja maine on pitkään pohjautunut työväen historiaan ja kulttuuriin. Viime vuosikymmeninä henkinen ilmapiiri on muuttunut, asukaskunta moninaistunut ja uudistunut.
1900-luvun alussa perustettu kylätoimikunta on aktiivinen. Kylätoimikunta esimerkiksi on kunnostanut talkoovoimin Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluneen redutin. Kyläläiset myös ylläpitävät urheilukenttää työskin takana. Kentän laidalla on grilli, keinut, trampoliini, kuntolaitteita, uimaranta…talvella kenttä muuttuu luistinradaksi, uutena vuotena järjestetään ilotulitus, meren jäälle tehdään hiihtolatu, ”aurinkolatu”, syksyllä järjestetään koko perheen liikuntapäivä. Myös aktiivisesti toimiva VPK on puutaloyhteisössä elintärkeä toimija. Oma Facebook-ryhmä on tärkeä kyläläisten tiedotuskanava ja yhteisöllisyyden vahvistaja.
Erikoislaatuinen Tiutinen on yksi Kymenlaakson salatuista helmistä. Vapaasti rakentuneen asuinalueen ilme puutaloineen ja kapeine kujineen on idyllinen, ulkoasultaan kuin vuosikymmenten takaa. Kaikkialla ympäröi rauhoittava meri. Yle teki vuonna 1994 jopa dokumentin ”Kylä kämmenellä” saaren historiasta ja nykyisyydestä. Tiutinen on meren rajaama saari, viehättävä ja yhteisöllinen kylä.
Tietää mistä Tiutinen alkaa ja mihin se päättyy
