Olen valmistunut psykiatriseksi sairaanhoitajaksi vuonna 1997. En ole koskaan tuntenut vetoa ”kutsumusammattiin”, jona sairaanhoitajan työtä kai vielä osittain tänäkin päivänä pidetään. Ihmismieli ja ihmisen käyttäytyminen ovat  kuitenkin aina kiinnostaneet minua.

Sairaanhoitajan uraa olen luonut monessa työpaikassa, mutta perinteistä sairaanhoitajan työtä en ole monta  vuotta tehnyt. Tarkoitan tällä sitä, etten ole sairaalaympäristössä ja hoitajan roolissa työskennellyt edes puolta aikaa työurastani.

Tieni ohjautui asumispalveluiden puolelle, jossa ohjaustyötä tehtiin asiakkaan ehdoilla. Asiakkaalla oli aktiivinen rooli omassa kuntoutumisessaan ja kotona pärjäämisessään. Ohjaustyössä oltiin asiakkaan rinnalla kulkijoita, tien näyttäjiä sen aikaa, kun asiakas tällaista tukea tarvitsi.

Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt yleishyödyllisessä yhdistyksessä työllisyydenhoidon parissa. Tässä työssä on myös samanlainen asiakkaan rinnalla kulkijan rooli, tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn ja ammatillisen osaamisen kasvattaminen sekä jatkopolkujen löytäminen asiakkaalle.

 

Melkeinpä kymmenen vuoden ajan haaveilin opiskelujen jatkamisesta. Jossain vaiheessa harkitsin jopa alanvaihtoa. Hakeuduin kuitenkin päivittämään sairaanhoitajan tutkintoni ja sitä kautta innostuin jatkamaan opintoja eteenpäin. Nyt opiskelen terveyden edistämisen YAMK-tutkintoa.

On aivan erilaista opiskella nyt, kun on alalta työkokemusta. Jotenkin asiat loksahtelevat pään sisällä paremmin paikoilleen käytännön työelämän kautta. Toisaalta työhön saa toisenlaista perspektiiviä syventäessä alan uusimpia oppeja.

 

Olen erittäin tyytyväinen, että lähdin vielä jatkamaan opintojani. Olen saanut mahtavia opiskelukavereita ja mielekästä vaihtelua arkeen. Opiskelu ei suinkaan ole koko ajan mieluista. Kiireisen työpäivän jälkeen ei voisi vähempää kiinnostaa istua vielä kotona tietokoneen ja kirjojen ääreen. Toisaalta mielenkiintoisen aiheen ympärillä aika rientää nopeasti ja ilta hujahtaa huomaamatta opintojen parissa. Mikä parasta, opinnoista saa työelämään lisää virtaa ja toivottavasti joku päivä ylennyksen työtehtävissä!

 

Paula Muhonen, työhyvinvointikoordinaattori
Terveyden edistäminen YAMK, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka/Kouvola