Teen parhaillaan Xamkissa YAMK-opinnoissani verkostojohtamisen opintoja. Oppimista tapahtuu yllättävissä tilanteissa. Luin lapselleni iltasaduksi Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä -kirjaa. Päässäni syttyi päre: ”Nämä koiraveljekset ovat veikeitä verkostotoimijoita ja -johtajia!” Lähdin etsimään jokaisesta veljeksestä hyvän verkostojohtajan ominaisuuksia.

Veljeksistä vanhin Juhani on sinnikäs. Kun edessä on vaikea asia, joka pitää oppia ja sisäistää, hän ymmärtää asian oppimisen ja osaamisen vievän hänet taidoissa ja johtamisessa seuraavalle tasolle. Hän ei jätä asioita kesken, vaan ottaa itse vastuun omasta osaamisestaan ja johtamisestaan. Vaikeuksien kautta voittoon voisi olla hänen tunnuslauseensa.

Tuomas seisoo niin kuin tammi. Hän ottaa vastuun veljesverkoston johtamisesta, kun huomaa olevansa kyseiseen tilanteeseen pätevin johtaja. Kun hän puhuu, häntä kuunnellaan ja häneen tukeudutaan, koska häneen luotetaan.

Aapo on veljesverkoston älykkö. Älykäs johtaja ymmärtää asioiden ja tapahtumien olevan toisiinsa kytköksissä. Hän ymmärtää, että asiat eivät välttämättä ole niin kuin ne näyttävät olevan. Hyvä verkostojohtaja uskaltaa kyseenalaistaa ja haastaa verkostotoimijoiden ja itsensä toimintatapoja.

Simeoni on ”herkkäsielu”. Hyvän johtajan tulee olla herkkänä verkoston hiljaisille jäsenille. Kaikilla toimijoilla on kuulluksi tulemisen tarve. Verkostojohtajan tehtävä on tuoda heidän äänensä ja osaamisensa näkyväksi. Johtajan on hyvä pysähtyä kuulemaan kaikkia toimijoita ja oppia hiljaisiltakin.

Timo on veljesverkoston uhkarohkea ideanikkari, joka mielellään kokeilee ideoitaan käytännössä. Hyvän johtajan on hyvä olla avoin uusille ajatuksille ja kokeiluille. Kaavoihin ei kannata kangistua. Jos uusi menetelmä ei toimi, sitä kannattaa lähteä kehittämään suuntaan, jossa se mahdollisesti toimii. Vierivä kivi ei sammaloidu.

Lauri on käsistään taitava, sisäänpäin kääntynyt, toisinajattelija. Johtaminen vaatii rajojen asettamista itselle ja toisille. Ennen kuin voi laittaa rajoja toisille, on hyvä tuntea omat rajansa. Ilman rajoja johtaja saattaa uupua taakkansa alle ja hänelle voi käydä kuin Laurille Hiidenkivellä. Hän tarttuu tinapulloon.

Veljesverkoston nuorimmainen Eero on nopeaälyinen kepposten keksijä. Jotta verkostojohtajan työ olisi hänelle itselleen helpompaa, on työhön hyvä etsiä keveyttä ja iloisia asioita. Työtä ja vastuuta kannattaa jakaa, iloita omasta ja toisten onnistumisista. Opettaa toisille, mitä itse osaa. Eerokin opetti Jukolan veljekset lukemaan.

Ajoittain menestyminen vaatii verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta lopussa kiitos seisoo kuin veljesten talo Impivaaran korvessa.

 

Toimimalla hyvin yhteen ja ottamalla kaikkien hyvät ominaisuudet huomioon, on verkostolla mahdollisuus menestyä. Ajoittain menestyminen vaatii verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta lopussa kiitos seisoo kuin veljesten talo Impivaaran korvessa.

Yöpöydälläni on kirja, josta olen lukenut vasta V. A. Koskenniemen kirjoittamat alkusanat. Alkusanoissa hän ylistää Aleksis Kiveä ja Seitsemää veljestä. Tästä on hyvä jatkaa johtamisopintoja.

 

Tanja Hyttinen
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK)-opiskelija

 

AJATUSTEN HERÄTTÄJÄ:

Kunnas, M. 2002. Seitsemän koiraveljestä. Helsinki: Otava.

 

Kirjoita kommentti

*