Xamkin koululaiva Katarinan messi on hämyinen paikka: pehmeä ja lämmin valo ei riitä kaikkiin nurkkiin asti. Meri-insinööriopiskelijat Mikko Merentie ja Don Hovila istuvat kulmauksessa pyöreän pöydän ääressä. Molemmilla on jo reilut pari vuotta opiskelua takana ja miehet ovat selkeästi tottuneet hieman kallellaan olevaan lattiaan ja laivan kapeisiin käytäviin.
Isoja koneita
Mikko ja Don ovat kiinnostuneita tekniikasta ja koneista – kuinkas muuten meri-insinööriksi lähtisikään. Erityisen mielenkiintoista molempien mielestä on ongelmien ratkaisu rajatuissa tiloissa rajallisilla resursseilla.
“Jo peruskoulussa minua kiinnostivat metalli- ja sähköala sekä putkiasennus”, kertoo Don ja jatkaa: “Laiva on kuin pieni kaupunki; siellä pitää osata kaikenlaista.”
Mikko nyökkäilee vieressä ja kertoo myös olleensa jo lapsesta asti kiinnostunut tekniikasta ja koneista.
“Mitä isompia koneita, sen parempi”, hän virnistää.
Xamkiin miehet päätyivät useista syistä: koulu tarjoaa kattavasti käytännönharjoittelua laboraatioissa ja koululaiva Katarinalle pääsee harjoittelemaan osaamistaan. Eikä sijaintikaan ollut huono – Kotka on viihtyisä kaupunki.
“Koululaiva alentaa kynnystä ensimmäiseen kauppalaivaharjoitteluun”, Mikko selvittää ja kertoo myös tutkineensa tarkkaan eri kouluja ennen hakemista.
“Luin juttuja kouluista ja keskusteluista kävi ilmi, että Xamk oli paras”, hän toteaa.
Läsnäoloa vaaditaan
Merenkulkualan opinnot eroavat hieman muiden AMK-alojen opinnoista. Don kertoo hieman yllättyneensä lakisääteisistä kursseista:
“Yleisesti ajatellaan, ettei AMK:n kursseilla ole 100 % läsnäolopakkoa, mutta merenkulun lakisääteisillä kursseilla on pakko käydä. Läsnäolomääreet ovat poikkeuksellisen tiukat.”
Tähän on syynä se, että lakisääteiset kurssien sisältö on kansainvälisesti pätevä. Merenkulun papereilla voi siis työskennellä ympäri maailman.
Monipuolista opetusta
Opetuksen laatu saa molemmilta suitsutusta.
“Meillä on paljon nuoria hyviä opettajia, jotka osaavat opettaa asiat hyvin”, Mikko summaa.
Myös opintosuunnitelma on mukana ajassa.
“Uudistuneessa opintosuunnitelmassa on huomioitu sähköjärjestelmien lisääntyminen laivoilla, mikä erityisesti kiinnostaa minua”, Don huomauttaa.
Koululaiva Katarina saa todella arvostusta molemmilta.
“Oppii aiheet kattavasti, kun ensin käydään teoriassa laitteisto läpi ja työharjoittelussa laivalla pääsee purkamaan ja kasaamaan laitteiston konkreettisesti”, Don sanoo ja Mikko lisää heti perään:
“On hienoa nähdä kuinka käytännön harjoittelu on lisännyt teknistä osaamista. Jos on jotain jäänyt epäselväksi tunneilla, niin pääsee käytännössä paikkaamaan osaamistaan.”
Koulu on myös tukenut paljon opintojen suorittamisessa ja auttanut kesätöiden haussa. Koulun täsmällisyys aikatauluissa saa myös Mikolta erityistä kiitosta:
“Tunnit pidetään silloin, kun lukujärjestyksessä on mainittu. Kuulostaa ehkä itsestäänselvyydeltä, mutta näin ei ole. Perheellisenä minulla ei ole aikaa tehdä hukkareissuja koululle.”
Töihin merille tai maalle
Haastattelun aikana on käynyt aika selväksi, että meri-insinööri tarvitsee laajaa osaamista eri aloilta. Don ja Mikko hehkuttavat tutkintoa:
“Suosittelen tutkintoa kaikille tekniikasta kiinnostuneille, jotka haluavat tutkinnon joka työllistää laajasti. Voit työskennellä merellä ja maalla”, Mikko sanoo.
“Vain kolmella tutkinnon ylittävällä kurssilla saa voimalaitoksen käytönvalvojan pätevyyden. Koulu siis tarjoaa nämäkin kurssit”, Don täydentää.
Hyvät työllisyysnäkymät
Sekä Donilla että Mikolla on jo opiskeluaikana jäänyt kuva hyvistä työllisyysmahdollisuuksista.
“Olin Silja Linella tuuraavana moottorimiehenä pari päivää, sitten remonttihommissa reilun viikon. Ehdin olla kolme tuntia kotona, kunnes puhelin soi ja tarjottiin lisää työtä”, Don hymyilee.
“Pääsin harjoitteluun oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan, mistä seurasi unelmakesätyöpaikka Kotkan yhteysalusliikenteeseen”, Mikko jatkaa.
Joustavuutta opiskelussa
Koulu on myös joustava, jos unelmatyöpaikka osuu kohdalle.
“Opettajien kanssa voi sopia hyvin asioita, jos tarjotaan työtä kesken opiskelun”, Don selvittää.
“Joustavuus on Xamkissa parasta!” Mikko toteaa lopuksi.
Teksti, kuvat ja video: Petri Hurme