Olen nyt opiskellut täällä Maltalla reilut kaksi kuukautta. Opiskelu on toisaalta hyvin samanlaista kuin Suomessa, mutta toisaalta taas hyvin erilaista. Minulle erilaista jo senkin puolesta, että Suomessa tein täysipäiväisesti töitä ja koulupäiviä oli vain kaksi kuukaudessa, mutta täällä käyn ainoastaan koulua päivisin.

 

Käyn täällä viittä eri kuuden opintopisteen kurssia. Kaikki koulupäivät eivät ole täysiä ja esimerkiksi keskiviikot minulla on aina vapaita. Kuulostaa varmaan kevyeltä, mutta kouluun liittyvää tekemistä on kyllä riittänyt koulun ulkopuolisellekin ajalle aika paljon. Osa kotona tehtävistä koulutehtävistä on tietysti helpompia, mutta osa vaatii aiheisiin perehtymistä ensin suomeksi, sitten englanniksi ja sitten asiasta pitäisi vielä yrittää kirjoittaa omin sanoin englanniksi. Onneksi kehityksen englanninkielen taidoissakin huomaa: koko ajan on helpompaa ymmärtää ja kommunikoida muiden ihmisten kanssa.

Pitkiä koulupäiviä

Pitkät koulupäivät ovat raskaita, sillä täällä luennot päättyvät ja alkavat samalla minuutilla, eivätkä kaikki opettajat pidä taukoja luennoillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että voidaan opiskella kaksi tuntia putkeen, josta on kiireen vilkkaa vaihdettava toiseen luokkaan, jotta ehtii taas seuraavaksi kahdeksi tunniksi kuuntelemaan luentoa.

Ruokatauko on aina klo 12-12:30. Siinä ajassa ehtii käydä nappaamassa wrapin koulualueen ulkopuolella sijaitsevasta ruoka-autosta, jos syö samalla kun kävelee takaisinpäin. Toinen vaihtoehto on koulun oma ruokala tai oikeastaan kanttiini, josta saa pääosin esimerkiksi ranskalaisia tai muuta uppopaistettua, kuten kananugetteja. Kanttiini on aika roskainen ja melu on kova, sillä samassa tilassa on esimerkiksi muutama biljardipöytä, joissa muutamat oppilaat pelaavat ja loput kannustavat kovaäänisesti.

 

Kouluympäristö täällä Maltalla on muutenkin hyvin erilainen verrattuna suomalaiseen kouluympäristöön. Esimerkiksi wc-tilojen toimivuus on joka päivä arvoitus. Harvoin samaan aikaan käy niin hyvä tuuri, että sekä käsipaperia että saippuaa olisi tarjolla ja valitsemasi vessassa toimii vielä huuhtelu niin kuin pitäisi. Alkuun se oli vähän epämiellyttävää, mutta pian sitä oppi muistelemaan, että mikä vessa toimi eilen, siihen kannattaa hakeutua myös tänään. Omat nenäliinat laukussa on hyvä hätävara, niin maltalaisessa koulussa, kuin missä tahansa muussakin yleisessä wc-tilassa tässä maassa.

Nähtävyyksiä ja koulutehtäviä

Vapaa-ajalla olen kierrellyt tätä maata ja sen nähtävyyksiä ympäriinsä. Kuten edellä jo mainitsinkin, vapaa-aikaa olen myös käyttänyt koulutehtävien tekoon. Osa opettajista teettää enemmän töitä kotona, eikä välttämättä pidä kurssikoetta. Osa taas jakaa työtä sekä tehtäville että kurssikokeeseen valmistautumiselle.

Alusta, joilla kurssit ovat, on hyvin saman tapainen, johon olin Suomessa tottunut. Täällä kurssialustat ovat mielestäni pidetty mahdollisimman yksinkertaisina, josta olen pitänyt kovasti. Toisaalta kaikki opettajat eivät ole vielä edes avanneet kurssialustaa, mikä on vähän merkillistä. Kurssialustoilla ei myöskään välttämättä ole minkäänlaista tietoa esimerkiksi kurssin oppimistavoitteista, eikä sitä tietoa kaikki opettajat antaneet myöskään ensimmäisillä tunneilla.

Yksikin opettaja totesi ensimmäisellä tunnilla, että ”mehän tunnemme jo kaikki toisemme, joten eiköhän mennä suoraan asiaan”. Minä varovasti suomalaiseen tapaan orientoituneena nostin kättäni ja sanoin että olen vaihto-opiskelija ja uusi täällä. Opettaja totesi vaan, että selvä, ja jatkoi siitä huolimatta suoraan aiheeseen. Minä jäin kummastuneena katselemaan muita luokkalaisia, ja yhtä kummastuneena he tuntuivat katselevan minua.

Opetuskieli englanti

Opetus täällä Maltalla tapahtuu englanniksi, mutta oppilaat usein esittävät kysymyksensä maltan kielellä, joihin valtaosa opettajista vastaa kyllä englanniksi. Joskus on sellaisia tilanteita, että opettajakin puhuu maltaa ja silloin ei auta kuin seurata tilannetta hämmentyneenä, sillä en ymmärrä tästä kielestä kuin muutaman hassun sanan. Koomiset tilanteet koululla muuttuvat vieläkin koomisemmiksi, kun kaikki ympärillä puhuvat maltan kielellä, etkä ymmärrä lainkaan mitä tapahtuu.

Wikipedian mukaan Maltan kieli on ”arabian kielen murre, mutta se on saanut runsaasti vaikutteita romaanisista kielistä ja englannista”. Minun korvaani se on hyvin erikoinen kieli, jota en osaa edes matkia, vaikka kerran ystävälleni puhelimessa yritinkin hänen niin pyydettyä. Olen myös ymmärtänyt, että maltan kieli on hyvin vaikeaa ulkomaalaisen opetella ja hyvin harva sitä ilmeisesti pystykään opettelemaan niin, että sen kanssa täällä pärjäisi. Täällä pärjää kuitenkin hienosti englannin kielellä, sillä valtaosa täällä asuvista ihmisistä puhuu englantia sujuvasti.

ilmastointi ja Luokkapuhelimet

Koulualueeseen kuuluu noin kymmenen erilaista rakennusta ja omilla opiskelulinjoilla on aina oma rakennuksensa. Kaikki luentoni sijaitsevat siis aina samassa rakennuksessa. Ymmärrykseni mukaan tämä rakennus on yksi uusimmista, joka on mukavaa esimerkiksi siinä mielessä, että kaikissa luokissa on ilmastointi. Tämä oli erityisen mukava asia etenkin silloin kun koulu alkoi, sillä lämpötilat hipoivat päivisin vielä kolmeakymmentä astetta.

En tiedä johtuuko uudehkoista tiloista myös se, että kaikissa luokissa on kiinteät puhelimet. En ollut aiemmin kiinnittänyt tähän huomiota, kunnes yhtenä päivänä luokan puhelin soi. Opettaja vastasi puhelimeen itsekin hieman hämmentyneen näköisenä, jonka jälkeen seurasi keskustelu oppilaiden kanssa maltan kielellä. Lopulta yksi oppilaista lähti ulos luokasta muiden oppilaiden ollessa selvästi vähän huvittuneita. Opettaja varmaan huomasi hyvin hämmentyneen ilmeeni ja alkoikin selittämään minulle englanniksi, että kyseisen oppilaan auto oli jonkun tiellä koulun alueella ja hänen piti lähteä siirtämään sitä. Vaikka mieleni teki, en kehdannut kysyä, että mistä soittaja tiesi kyseisen oppilaan olevan juuri tässä luokassa tällä hetkellä vai oliko hän mahdollisesti soittanut moneenkin luokkaan selvittäessään asiaa.

Puhelinta voi myös käyttää soittamalla rakennuksen respaan, että joku tulee komentamaan metelöivät oppilaat pois koulun käytävältä häiritsemästä opetusta. Opetusta voi häiritä myös viereinen luokkatila, mikäli opettaja ja/tai oppilaat siellä ovat liian äänekkäitä. Siinä tapauksessa on tavallista, että koputetaan luokan takaseinään, jotta toisessa luokassa olijat puhuisivat hiljempaa. Koputtaa ei kuitenkaan saa ilman opettajan lupaa.

Kerran kävi niinkin, että toisesta luokasta tuli opettaja pyytämään meidän luentoa pitävää opettajaa puhumaan vähän hiljempaa kun he kuulevat kaiken toiseen luokkaan. Meidän opettaja vastasi siihen, että suosittelen sinua korottamaan ääntäsi, jotta sinunkin oppilaat kuulevat sinut paremmin. Tässä kohtaa koetin peittää jälleen kasvoilleni kohonnutta hämmentynyttä ilmettäni.

Opiskelu on ollut hauska ja mielenkiintoinen kokemus

Koomisista tilanteista huolimatta, tai ehkä myös niiden myötä opiskelu täällä tähän asti on ollut ihan hauska ja mielenkiintoinen kokemus. Syys- tai talvilukukausi jakautuu täällä niin, että koulu alkaa lokakuun alussa ja päättyy tammikuun lopulla. Välissä on vajaan kahden viikon mittainen joululoma, joka alkaa vasta 23.12.

Kokeita ja tehtävien palautuksia on täällä sekä ennen joululomaa että sen jälkeen. Kokeet täällä tehdäänkin aina erillisinä koepäivinä, jolloin pidetään vain kokeita, eikä lainkaan luentoja. Joululomani vietän Suomessa, jonka jälkeen palaan vielä muutamaksi viikoksi tänne Maltalle saattamaan lukukauteni sekä vaihto-opiskeluaikani päätökseen.

 

Logistiikan insinööri (AMK) -opiskelija Enni Komu 

 

Ennin edellinen blogikirjoitus käsitteli vaihtoon valmistautumista. Se löytyy täältä.

Kirjoita kommentti

*