Mitä ihmettä on biotuotemuotoilu? Miten se eroaa perinteisestä muotoilusta? Miksi sitä tarvitaan, miten se vaikuttaa tulevaisuuteen ja millaiset tyypit sopivat biotuotemuotoilijoiksi?
Kun Xamkin uutta biotuotemuotoilun koulutusta alettiin suunnitella, työryhmään pyydettiin alumniedustajana mukaan Xamkista puumuotoilijaksi valmistunut Rami Federley.
Hänellä on taustallaan pitkä polku puun parissa: puuseppä-artesaanin ja puuartenomin opinnot sekä työhistoriaa puuseppänä, suunnittelijana ja opettajana Vantaan ammattiopisto Variassa.
”Minut kutsuttiin mukaan suunnitteluun, koska minulla on näppituntuma siitä, mitä puumuotoilu parhaimmillaan on”, Rami aloittaa.
Päästiin siis heti käsiksi ensimmäiseen ratkaisevaan kysymykseen: miten puu liittyy biotuotemuotoiluun?
”Puu on tärkeässä roolissa biotuotemuotoilussa”, Rami sanoo ja jatkaa: ”Mielestäni tulevaisuuden muotoilijoiden tehtävänä on löytää vastuulliset ja ympäristöä kunnioittavat tavat luoda asioita, joita oikeasti tarvitaan. Ympäristöä kunnioittavassa suunnittelussa muotoilijat ajattelevat mahdollisimman laajasti suunnittelemiensa asioiden vaikutuksia ympäristöön.”
”Puu, varsinkin kotimainen, on tähän ratkaisu. Senkin käytössä on muistettava, että sitä on käytettävä vastuullisesti. Emme voi vain repiä puuta metsästä, vaan puun käytön ympäristövaikutuksia on mietittävä yhtä lailla kuin muidenkin materiaalien vaikutuksia ympäristöön.”
Muotoilun perusteista laajempaan ymmärrykseen
Biotuotemuotoilun koulutuksesta valmistuvat ovat tuotemuotoilun ammattilaisia, joilla on muotoiluosaamisen lisäksi näkemys siitä, että he voivat työnsä kautta olla osa yhteiskunnan muutosta kohti ekologisempaa ja kestävää tulevaisuutta.
”Minusta biotuotemuotoilun koulutuksen tulee vahvistaa tulevien muotoilijoiden ajatusta siitä, että maailmaa voidaan muuttaa vähän kerrallaan. Parhaimmillaan heille syntyy siis kirkas näkemys siitä, että asioiden on muututtava ja myös siitä, miten he voivat omalla osaamisellaan sitä muuttaa”, hän pohtii.
Uudessa koulutuksessa opiskelijoiden osaamista lähdetään rakentamaan muotoiluosaamisen peruspilareista. Kun ne ovat hallussa, lähdetään näkökulmaa syventämään materiaalien, myös uusiutuvien, ymmärrykseen.
”Opiskelijat oppivat suunnittelemaan asioita niin, että ne ovat aina vähintään pikkuisen parempia kuin aiemmin. He osaavat suunnitella tuotteita ja asioita ajatellen niiden ympäristövaikutuksia mahdollisimman laajasti tuotannon jokaisessa vaiheessa.”
Biotuotemuotoilu vs. biomuotoilu
Muotoilun termit elävät jatkuvasti, sillä alalla pyritään näkemään tulevaisuuden haasteet jo nyt ja vastaamaan niihin jo etukäteen. Biotuotemuotoilu sekoittuu helposti toisen pinnalla olevan termin, biomuotoilun kanssa. Mitä ero näillä kahdella on?
”Hyvä kysymys!”, Rami nauraa. ”Sanotaanko vaikka niin, että biotuotemuotoilu ei mene asioissa ihan niin syvälle kuin biomuotoilu. Biodesign terminä viittaa muun muassa moniammatilliseen lääketieteen parissa tehtävään suunnitteluun. Biomuotoilussa ollaan siis enemmän moniammatillisessa osin kokeilevassa maailmassa, jossa voidaan lähteä liikkeelle suurin piirtein mikro-organismien kasvattamisesta. Siinä voidaan biologisen osaamisen avulla esimerkiksi ohjata eläviä organismeja muodostamaan ainesosia lääkkeisiin tai ’kasvattaa’ elintarvikkeita.”
”Biotuotemuotoilussa puolestaan tavoitteena on luoda tuotteita, joiden materiaalit, valmistusprosessi ja koko elinkaari ovat eettisesti vastuullisia ja kestävän kehityksen mukaisia. Samalla pyritään löytämään metsistämme – eli puusta – biomateriaalina uusia sovelluksia, perinteisten ratkaisujen rinnalle. Nämä tuotteet on tarkoitus saada kaupalliseen tuotantoon asti.”
Hän myöntää, että biotuotemuotoilu onkin helposti tasapainoilua kaupallisuuden ja eettisyyden välillä.
”Ammattilaisen on tärkeää miettiä, miten tuottaa ja suunnitella asioita järkevästi kaupalliseen käyttöön. Koko tuotantoketjun alkulähteestä alkaen on oltava tarkkaan mietitty ja harkittu.”
Biotuotemuotoilija on ennakkoluuloton
Muotoilijalta vaaditaan esimerkiksi ideointikykyä, kykyä kyseenalaistaa, havaita ja tunnistaa ilmiöitä, visualisoida ja antaa muoto ajatuksille, mutta millaiset tyypit soveltuvat juuri biotuotemuotoilijoiksi?
”Sanoisin, että tärkeää on kyky nähdä asioita uudella tavalla. Samoin minusta vaaditaan kiinnostusta, innostusta ja halua olla vaikuttamassa siihen, millaista tulevaisuutta luodaan”, hän pohtii.
Biotuotemuotoilijat ovat mukana luomassa tulevaisuuden kestävää muotoilua, joten ripaus ennakkoluulottomuutta on myös tarpeen.
”Olen myös sitä mieltä, että on koettava kestävä ja ekologinen ajatusmaailma omakseen. Sitä ei voi liimata päälle”, Rami summaa.
Koska uusi biotuotemuotoilun koulutus toteutetaan päiväopintoina, mukaan mahtuvat helposti myös ne, joilla ei ole aiempaa kokemusta puun tai muiden uusiutuvien materiaalien kanssa työskentelystä.
Rami toivookin, että biotuotemuotoilun koulutukseen hakeutuva joukko olisi moninainen ja heillä olisi mahdollisimman erilaiset taustat.
”Silloin saadaan mukaan erilaisia näkemyksiä ja uusia ideoita. Näin tulevaisuuden haasteita pääsisi lähestymään laajalla näkökulmalla!”