Opiskelua vain tutkinnon takia kuulostaa varmasti monen mielestä väärältä. Sitä se saattaisi ollakin, mutta en kuitenkaan alkujaan hakeutunut opiskelemaan pelkän tutkinnon takia. En oikeastaan ollut edes määritellyt sen suurempia tavoitteita omalle opiskelulle. Kyberturva kiinnosti orastavasti, ja se riitti, koska halusin saada lisää tietoa aiheesta ja ennen kaikkea myös tutkinnon.

Työelämässä olen vaikuttanut jo 25 vuotta ja kaiken ajan vain julkisella sektorilla. Yksityisiin työnantajiin verrattuna julkisella puolella on sellainen ominaispiirre, että monissa asiantuntijatehtävissä arvostetaan enemmän tutkintoa kuin osaamista. Toisaalta ymmärrän tämän, mutta se on myös estänyt omat etenemishaaveet puuttuvan koulutuksen takia, vaikka osaamista tehtäviin olisikin ollut.

Kyllä, lähdin siis ensisijaisesti tavoittelemaan YAMK-tutkintomerkintää omaan CV:heni, jotta mahdolliset uudet haasteet työelämässä on mahdollista saavuttaa. Siinä ei kyllä omasta mielestä ole mitään väärää.

Kaadunko vesiesteelle?

Aloituksen jälkeen syksyllä 2020 kaikille meille valkeni, että korona on ottanut otteen myös opiskelusta ja käytännössä opetus järjestetään täysin etätoteutuksena. Tämä ei sinällään ollut itselle mikään ongelma, koska olen suorittanut AMK-tutkinnon pelkästään virtuaalisena aikaisemmin 2014.

Opiskelusta tuli kuitenkin muiden työelämän muutosten yhteydessä aina vain vähemmän kiinnostavaa, ja teknisten tehtävien vaatimustaso nousi entisestään – vuoden pimeimpänä aikana ne alkoivat tuntua jopa ylivoimaisilta.

Harrastukset jäivät taka-alalle, sohva kutsui huomattavasti kovemmalla äänellä kuin työtuoli, jossa oli tullut jo kokonainen työpäivä istuttua. Lisätunnit samassa työpisteessä eivät vaan innostaneet.

Päätös prioriteettien muutoksesta syntyi pikkuhiljaa, ja aikaisempi ”yritän aina parhaani” -ajattelutapa vaihtui hyvin nopeasti hieman vaatimattomampaan ”kunhan läpi pääsee” -suhtautumiseen.

Loppukiri

Opiskelua on jäljellä enää muutama kuukausi, ja kesken olevat kurssit ovat aivan loppusuoralla. Enää tulee jännittää, riittääkö oma panostus läpipääsemiseen, jotta pääsen keskittymään opinnäytetyöhön täysillä. Sitä en kuitenkaan aio hoitaa hutiloiden, koska se on minun tärkein käyntikortti opiskelusta ja aihe kiinnostaa luonnollisesti enemmän, kun teen toteutusprojektia nykyiselle työnantajalle.

Kun katsoo taaksepäin mennyttä talvea, olen oppinut paljon uusia asioita, joita olen voinut hyödyntää työelämässä. Ei siis turhaa sittenkään, eikä ainakaan väärää.

 

Teppo Salminen
ICT-kehittämispäällikkö
Cybersecurity (YAMK)
Xamk, Kotka

Kirjoita kommentti

*