Olen Johanna Kauhanen 34-vuotias sairaanhoitaja (AMK) Pieksämäeltä.  Perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi 8-, 6- ja 4-vuotiaat lapset. Toimimme myös tukiperheenä. Lemmikkejä taloudessamme vilisee kahden koiran, kahden kissan, kolmen kanin, viiden lampaan ja yhdeksän kanan sekä kahden kukon verran. Asumme vanhalla maatilalla, jossa riittää runsaasti puuhaa.

Lähdin opiskelemaan Xamkiin Kliinisen asiantuntijan (YAMK) -tutkintoa syksyllä 2019. Valmistuin sairaanhoitajaksi 2009.  Minusta tuntui, että 10 vuoden työrupeaman jälkeen oli aika päivittää osaamistani ja kehittää itseäni. Kliinisen asiantuntijan opinnot vaikuttivat juuri minulle sopivilta, koska opinnoissa perehdytään kliiniseen hoitotyöhön ja kehittämiseen.

Mikkelin kampus oli sijaintinakin loistava, koska se on sopivan ajomatkan päässä. Työskentelin opinnot aloittaessani, ja työskentelen edelleen, Pieksämäen kaupungin kotihoidossa. Esimieheni suhtautui myönteisesti opiskeluihin, ja sain helposti järjestettyä koulupäivät vapaiksi, osan sain palkallisena vapaana ja osan ylityövapaana.

Mielestäni kliinisen asiantuntijan opinnot antavat paljon lisää itsevarmuutta ja päätöksentekokykyä asiakastilanteisiin

 

Mielestäni kliinisen asiantuntijan opinnot antavat paljon lisää itsevarmuutta ja päätöksentekokykyä asiakastilanteisiin, joissa yleensä pitää toimia yksin ja luottaa omaan harkintaan.  Ja opintojen kautta olen myös päässyt kehittämään työyksikköäni.

Opiskelun, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on ollut minulle hyvin haastavaa. Sitä en osannut odottaa. Ajattelin ennen opintojen alkua suorittavani opinnot tuosta vaan, ilman sen suurempia ponnisteluita. No, kuinkas kävikään. Valmistumisestani oli jo vierähtänyt tovi, ja kaikki opiskeluun liittyvät asiat olivat iloisesti unohtuneet. Alkuun tehtävien teko tuntui raskaalta ja aikaa vievältä, kun vapaa aika oli jo muutenkin kortilla. Työpäivän jälkeen lapset vaativat paljon huomiota ja huolenpitoa. On ruuanlaittoa, siivousta, pyykkäystä, eläinten hoitoa ja lasten harrastuksiin vientiä. Pihaakin pitäisi kuopsuttaa, taloa remontoida ja mökkiäkin vielä laittaa. Ja kai niiden koirienkin pitäisi lenkille päästä, emännästä nyt puhumattakaan. Entäs koulutehtävien teko? Milloin sille on aikaa?

Ainut vaihtoehto oli lähteä kotoa pois tekemään tehtäviä.

 

Huomasin pian, etten pysty kotona keskittymään opiskeluihin oikeastaan ollenkaan. Ainut vaihtoehto oli lähteä kotoa pois tekemään tehtäviä. Onneksi samaa tutkintoa lähti minun kanssa yhtä aikaa suorittamaan samalla paikkakunnalla asuva kollega. Teimme kaikki pari-/ryhmätyöt hänen luonaan. Myös opinnäytetyötä teemme yhdessä. Olemme sopineet, että yhdessä työstämme tehtäviä eteenpäin 2 päivänä viikossa.

Montakohan kertaa olen kuullut opiskeluiden aikana, että ”äiti, milloin sinun koulutehtävä on valmis?” tai ”äiti, milloin sinun koulu loppuu?”.

Vapaa-ajan ongelmia ei tosiaan ole ollut näiden kohta kahden vuoden aikana. Olen kyllä vakavasti harkinnut kodinhoitajan ja puutarhurin palkkaamista. Ja eihän kaikki tietenkään ole ollut minun vastuullani, vaan aviomieheni on jakamassa nämä arjen haasteet. Olemme pyrkineet toisen päivän viikonlopusta touhuamaan koko perheenä ja toisena olen tehnyt koulutehtäviä.

Nyt muutama ilta sitten kaikki lapset yhdessä ilmoittivat: ” Äiti, me ei tykätä sinun koulusta, eikä sinun opiskelukaverista, eikä edes sen miehestä, koska sinä aina olet siellä!”

No. toivotaan, että ensi syksynä saisin koulun päätökseen. Mutta toisaalta kaikista haasteista huolimatta minua kiinnostaisi jatkaa vielä opintoja, koska opiskelu on antanut minulle itselleni todella paljon niin työelämään kuin arkeenkin.

 

Johanna Kauhanen
Kliininen asiantuntija (YAMK) -opiskelija
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Mikkelin kampus

Kirjoita kommentti

*