Lauri Hämäläinen opiskelee Xamkissa Kotkan kampuksella restonomiksi. Tällä hetkellä hän suorittaa työharjoittelua Kathmandussa Nepalissa. Kysyimme Laurilta mielipiteitä tulevaisuuden ruokakulttuurista ja eri vaihtoehdoista. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan restonomin silmin?
Moi Lauri, mitä opiskelet Xamkissa?
Terve vaan kaikille. Opiskelen monimuotona restonomiksi Kotkassa. Suurin osa opinnoista on takana ja nyt teen toista ja samalla viimeistä työharjoittelua Kathmandussa Nepalissa. Tarkoitus on perehtyä turismiin, matkojen/retkien järjestämiseen haasteineen ja mahdollisuuksineen. Olen ollut täällä nyt viikon ja pääasiassa tutustunut Lhasso Adventures yrityksen toimintaan ja tehnyt heille markkinointimateriaali. Lisäksi olen sopinut tapaamisia suomen suurlähetystöön ja paikalliseen turismi viranomaisen (tourism board) kanssa.
Restonomi koulutus antaa valmiudet mm. vastuullisen ja kestävän ravitsemusliiketoiminnan kehittämiselle ja tuottamiselle. Millaisia kursseja on tarjolla?
On ollut varsinaisia kursseja kuten ”Kestävyys, laatu ja turvallisuus” ja ”Ruoka- ja ravintolapalvelujen suunnittelu ja kehittäminen” mutta aihetta on sivuttu lukuisilla muillakin kursseilla. Oman koulun lisäksi erinomaisena vaihtoehtona pidän campusonline.fi palvelun tarjontaa.
Mitä ihmisten kannattaisi ottaa huomioon tulevaisuudessa ruokavalinnoissaan?
Mielestäni ravinnon ensisijainen tarkoitus on täyttää päivän energiantarve ja tarjota rakennusaineet palautumiseen. Sen ei missään nimessä pitäisi sairastuttaa. Valtio tarjoaa hyvät puitteet lautasmalleilla ja suosituksilla mutta jokaisen pitäisi myös itse osata kuunnella kehoaan ja sovittaa ruokavalionsa siihen. Voimakkaasti prosessoitujen ruokien ongelma on suuri energiatiheys yhdistettynä vaatimattomaan suojaravintoaine määrään. Ylipainoinenkin voi olla aneeminen. Ehkä myös paluu yksinkertaisempaan suuntaan olisi paikallaan. Nykyisin moni arkiruoka on entisaikojen ”pyhä” ruokaa.
Millaisia ruokapalveluita tai ravintolapalveluita tulevaisuudessa luodaan?
Energian ja raakaa-aineiden kallistuessa uskon että suunta on minimalistisempi. Kuluttajat ovat kiinnostuneempia ja valveutuneempia. Palvelujen tuottamisen kaikkien osa-alueiden tulee olla läpinäkyviä ja kestää kriittisenkin tarkastelun. Niin raaka-aineiden tuotanto/kuljetus, jätehuolto (kierrätys, hävikki…) ja energian käyttö tuotannossa ja varastoinnissa ovat kaikki näitä osasia. Laitoskeittiöissä uskon kylmätuotantoon.
Miten ihmisten kannattaisi huomioida kasvikset ruokavaliossaan?
Ennakkoluulottomasti kokeilla uusia makuja ja lisätä kasvisten osuutta. Sitä kautta moni varmasti huomaisi että pienemmälläkin lihan määrällä tulee toimeen ja kasviksissakin on hyviä proteiini vaihtoehtoja. Olokin saattaa keventyä…
Miten ilmastonmuutos tulee sanelemaan meidän ruokakulttuuria tai tottumuksia?
Hinta on varmasti valistusta tehokkaampi väline ihmisten kulutustottumusten ohjailussa. Joko verotuksen tai raaka-aineiden hinnan kautta. Uskon että lihan hinnan kallistuessa kasvisruokailun määrä tulee kasvamaan. Perinteisestihän meillä kasvikset ovat olleet lisäkkeen roolissa mutta kehotan matkustamaan Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan ja poimimaan sieltä reseptit maistuviin kasvis(pää)ruokiin.
Mitä mieltä olet lihattomasta lokakuusta?
Olen ollut 10 vuotta laivakokkina ja muutaman kerran töissä toteuttanut lihattoman lokakuun. Alkuvastarinnan jälkeen palaute oli varsin positiivistä. Mielipiteeni on varovaisen myönteinen. Parempana ajatuksena pitäisin kuitenkin sitä että lihattomat päivät ripoteltaisiin pitkin vuotta. Täällä Nepalissa en nyt ole viikkoon syönyt lihaa 🙂
Mukavaa syksyn jatkoa. Matkani vaiheita voi seurata täältä: youtube.com/larrysexpeditions
Kiitos haastattelusta!