Sasu Toikka opiskelee Xamkin Kotkan kampuksella naprapaatiksi. Hän on edustanut pitkään Superpesiksessä Kouvolan Pallonlyöjiä. Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen ei aina ole helppoa, mutta määrätietoisella otteella siitäkin selviää. Sasu Toikka haluaa tehdä parhaansa sekä urheilussa että opiskelussa. Toikka kertoo myös mistä voittamisen halu löytyy.
Hei Sasu, opiskelet Xamkissa naprapaatiksi. Millaista opiskelu on Kotkan kampuksella?
Aloitin 2018 syksyllä ja opinnot ovat sujuneet hyvin. Kiinnostus alaan kasvaa koko ajan ja motivaatiota löytyy. Aika paljon olemme nyt syksyllä käyneet läpi anatomiaa, lihaksistoa ja luustoa. Syvemmälle opinnoissa päästään nyt keväällä. Perusjuttuja tähän asti.
Opiskelin kaksi vuotta rakennusinsinööriksi eli olen itseasiassa alan vaihtaja. Huomasin, että vahvuuteni on vähän eri alalla ja samalla mietin mitä haluaisin tehdä urheilu-uran jälkeen, kiinnostuin naprapatiasta. Otin selvää asiasta ja se tuntui luontevalta vaihtoehdolta. Tykkään auttaa ja minulle on tärkeää työskennellä ihmisten kanssa.
Olet edustanut kaudesta 2012 alkaen Superpesiksessä Kouvolan Pallonlyöjiä. Kerro hieman urheilutaustastasi ja tavoitteistasi?
Aloitin 2012 kesällä Kouvolan Pallonlyöjissä. Olen alun perin Haminasta kotoisin ja pelasin kasvattiseurassa siellä, kunnes siirryin Kouvolaan. Harrastin pitkään myös jääkiekkoa Kotkan Titaaneissa. Pesäpallo oli kuitenkin läheisempi ja olen Haminasta kotoisin, sehän on pesiskaupunki. Myös suku velvoittaa, sillä suvussa on pelaajia. Pesismaila löytyi kädestä jo ennen kuin opin kävelemään.
Tavoitteenani on olla paras. Pesäpallossa voi korkeimmin menestyä voittamalla Suomen mestaruuden. Viime vuonna jäätiin hopealle ja sitä lähdetään kirkastamaan.
Mistä voittamisen halu mielestäsi tulee?
Olen aina halunnut voittaa, vaikka kysymyksessä olisi kivi, sakset, paperi. Voitto on aina silmissä! Armoa ei anneta. Asia koskee myös opiskelua – haluan menestyä. Pesäpallo on intohimoni ja en siitä mielelläni luovu. Urheilussa voiton ja tappion ero voi olla pieni, mutta tunnetilassa se on älyttömän suuri ero.
Mitä jos kaikki ei mene niin kuin pitää. Mitä siinä tilanteessa teet?
En pidä viime vuoden hopeaa voitettuna hopeana, vaan se tuntui rankalle hävitä. Se lisäsi vaan nälkää voittaa ja tehdä asiat paremmin. Kun jää kakkoseksi niin löytää kyllä kehitettävät kohteet ja sitten ei auta kuin käydä töihin.
Vähän aikaa sitä surraan, mutta kehittymisen halu on kovempi ja parempaan suuntaan meneminen ruokkii sitä, että eteenpäin on päästävä. Ei tarvitse jäädä pitkäksi aikaa märehtimään – se ei auta ketään.
Miten tällä hetkellä harjoittelette?
Meillä alkaa nyt ensimmäiset hallipelit, ne käydään pelaamassa Imatralla. Hallikauden tavoite on voittaa halli suomenmestaruus. Harjoituksia pidämme esimerkiksi Kymenlaaksossa Myllykoskella ja Kuusankoskella Sami Hyypiä Areenalla. Harjoitusviikko pitää sisällään niin lajiharjoituksia, nopeutta, voimaa kuin muita oheisharjoituksia. Yhteensä harjoituksia kertyy viikossa 7-12 reeniä, vähän riippuen miten on koulua. Jos koulua on vähän, silloin tietenkin reenataan kovempaa! Tänä talvena olen oppinut lepäämään tarpeeksi, niin hullulta kuin se kuulostaakin.
Nyt kun olet opiskellut jo jonkin aikaa – miten olet pystynyt yhdistämään opiskelun ja urheilun?
Elokuussa käynnistyi pudotuspelit ja samaan aikaan koulu. Aika vaikeaa oli, kun oli pitkiä matkoja esimerkiksi Sotkamoon ja alussa jäi koulusta kaikesta tärkeästä pois. Kun kausi loppuu niin on helpompaa. Talvella pystytään kyllä sumplimaan asioita. Meidän lajissa jää hyvin aikaa opiskeluun tai töiden tekemiseen. Täällä Xamkissa on urheiluhenkistä porukkaa ja ymmärretään aikatauluja. Pystyn myös hyvin itse järjestelemään aikataulujani koulunkin mukaan. Hyvät suunnitelmat auttavat!
Mihin haluaisit tulevaisuudessa työllistyä urheilu-uran jälkeen?
Aika monesta tulee yrittäjä ja tietysti myös muuallakin on naprapaateille töitä. Myös urheiluseurat työllistävät naprapaatteja. Xamkista on kuulemma lähtenyt naprapaatteja ihan maajoukkuetasolle asti. Tämä kiinnostaa, sillä saisin urheilun myötä tulleita vahvuuksia hyödyksi myös tulevassa ammatissa.
Kiitos haastattelusta ja onnea tuleviin peleihin!