Osaamiskeskus Nuoska toteutti koulutustarvekyselyn syksyllä 2020. Kyselyssä kysyttiin myös nuorisotoimien ja yhteisöllisten opiskeluhuoltoryhmien huolenaiheita. Kartoituksen perusteella monessa koulussa pohditaan, miten vastata yksinäisten tai hiljaisten ja syrjään vetäytyvien nuorten tarpeisiin. Kuinka tunnistaa heidän pahoinvointinsa ja tukea heitä? Kysymykset ovat ajankohtaisia pitkään jatkuneissa poikkeusoloissa. Ihannetapauksessa koko kouluyhteisö haluaa toimia kunkin nuoren oppimista, hyvinvointia ja osallisuutta edistäen. Tällöin monialainen yhteistyö nuorten hyväksi on sujuvaa ja syrjään vetäytyvien herättämiin huoliin reagoidaan nopeasti. Yhdessä löydetään tai rakennetaan ratkaisut.
Yksinäisten, hiljaisten ja syrjään vetäytyvien kohtaaminen suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti
Moni koulunuorisotyöntekijä on tehnyt enenevästi yksilötyötä korona-aikana, kun nuorten pahoinvointiin on vastattu tukemalla yksittäisiä oppilaita. Nuorisotyö liitetään usein pienryhmien kanssa toimimiseen. Yksilötyön rinnalle voidaan rakentaa nuorisotyöllistä, kohdennettua pienryhmätoimintaa hiljaisille ja syrjään vetäytyville, usein myös yksinäisille nuorille. Prosessi etenee niin, että ensin tunnistetaan ryhmätoiminnasta hyötyvät nuoret, sen jälkeen suunnitellaan kohdennettu työ. Suunnitelman valmistuttua kutsutaan nuoret ryhmään henkilökohtaisesti.
Laadukas pienryhmätoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vuorovaikutus- tai kaveritaitojen oppiminen, itsetunnon vahvistaminen tai ystävien löytäminen yksinäisille. Toimintaa suunniteltaessa pohditaan, miten pienryhmätyöskentelyn vaikutuksia eli tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Suunnittelu tehdään monialaisena yhteistyönä esimerkiksi erityis- tai aineenopettajien, ryhmänohjaajien, opiskeluhuollon ja opojen kanssa. Koulun ulkopuolisia verkostoja kannattaa hyödyntää. Paikalliset seurat, yhdistykset, nuorisoalan opiskelijat tai seurakunnat otetaan mukaan ryhmänohjaukseen, kun ohjausresurssin löytäminen koulun sisältä tai nuorisotoimesta ei onnistu. Suunnitteluvaiheessa määritellään ryhmän osallistujamäärä, tapaamisten kesto ja paikka, yksittäisen tapaamisen rakenne ja käytettävissä olevat resurssit. Lisäksi suunnitteluun kuuluu pienryhmän ohjaajien valinta.
Ryhmänohjausta parityönä kohderyhmän haasteet tiedostaen
Kun järjestetään ryhmätoimintaa hiljaisille, kannattaa ryhmää ohjata parityönä. Toimiva suhde ohjaajien välillä mahdollistaa ryhmän tavoitteiden saavuttamisen. Hiljaiset ovat todennäköisesti hiljaisia myös suljetussa pienryhmässä. Tällöin vuorovaikutuksen ylläpitäminen jää normaalia enemmän ohjaajien vastuulle. Ohjaajien keskinäinen jutustelu kannattelee ryhmää ensimmäiset tapaamiskerrat, kun nuoret vielä empivät osallistumistaan ja voivat olla passiivisia sivusta seuraajia. Terveen vuorovaikutussuhteen mallittaminen onnistuu parityönä, mistä nuoret voivat oppia uusia toimintatapoja vuorovaikuttamiseensa. Ryhmätapaamisten jälkeen on hyvä reflektoida toisen ammattilaisen kanssa ryhmädynamiikkaan, osallistujiin ja tapaamisen onnistumiseen liittyviä asioita. Nuorten osallistumiskynnystä voidaan madaltaa järjestämällä ensimmäiset tapaamiskerrat verkossa.
Kun ollaan tekemisissä syrjään vetäytyvien ja hiljaisten nuorten kanssa, vaaditaan ohjaajilta paljon. Tarvitaan kärsivällisyyttä edetä pikkiriikkisin askelin. Tutustumisvaihe kestää useita tapaamiskertoja. Nuori on voinut vuosia selviytyä sillä, että on hiljaa taustalla. Osallistumisesta tai muusta nähdyksi tulemisesta on voitu rangaista antamalla negatiivista palautetta tahallaan tai tahattomasti. Henkinen tai fyysinen kouluväkivalta on voinut vaurioittaa nuorta syvältä saaden hänet lamaantumaan hiljaiseksi. Tällöin ei ole realistista odottaa, että vuosien aikana opittu selviytymisen toimintatapa muuttuisi viikoissa, edes kuukausissa. Ohjaajien on sitouduttava pitkään prosessiin.
Ohjaajien on kyettävä sietämään takapakkeja. Voi olla, ettei nuori ole tullut ryhmään oikea-aikaisesti. Tarvitaan herkkyyttä havaita nuorten tunteita ja sopeuttaa toiminta niihin. Edellytetään sosiaalisen vahvistamisen taitoja. Vahvuusajattelu ja -orientaatio ohjauksessa, rohkaisu, kannustus, hyväksyntä ja lempeys saavat olla ylitsevuotavia.
Nuoska kerää ja levittää hyviä toimintamalleja hiljaisten ja syrjään vetäytyvien kohtaamiseen
Nuoskassa kerätään, mallinnetaan ja levitetään hyviä opetus- ja nuorisotoimen yhteistyön muotoja. Kuulemme mielellämme lisää eri puolilla Suomea käytössä olevista toimintatavoista. Ilmianna tiedossasi tai käytössäsi oleva toimintamuoto hiljaisten ja syrjään vetäytyvien, mahdollisesti myös yksinäisten nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen. Järjestämme koulutuksia, alustuksia verkostotapaamisiin ja fasilitoimme yhteiskehittämistä samasta aiheesta yhdessä Nuoskan osatoteuttajien kanssa. Jos kiinnostuit näistä, ota yhteyttä kynnyksettömästi, vaikka saman tien.
Sanna-Mari Pöyry
TKI-asiantuntija
Osaamiskeskus Nuoska / Xamk, Juvenia
Yhteystiedot:
p. 040 192 7974
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.