Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön yleistyessä nuorten koulutusasteiden väliset nivelvaiheet saavat lisätukea. Monialaisella yhteistyöllä voidaan vaikuttaa nuorten onnistuneeseen nivelvaihekokemukseen.
Nivelvaiheet ovat elämän taitekohtia, jotka usein aloittavat elämässä uuden kappaleen. Koulutusten nivelvaiheet ovat näistä kenties selkeimmät. Esikoulusta siirrytään alakouluun, alakoulusta yläkouluun, yläkoulusta toisen asteen opintoihin ja toisen asteen opinnoista esimerkiksi työelämään, jatkokoulutuksiin tai ase- tai siviilipalvelukseen. Koulutusten nivelvaiheet ovat nuorelle haavoittuvaista aikaa, koska niiden epäonnistumisella on merkittäviä vaikutuksia nuoren elämään. Poissaolojen määrä nousee, opintomenestys heikkenee tai opinnot keskeytyvät.
Nivelvaiheen voi ajatella onnistuneen, kun nuori sopeutuu, viihtyy ja pärjää uudessa koulussa tai oppilaitoksessa, eikä menetä toivoaan vastoinkäymisten myötä. Toisen asteen opintoihin siirtymisen nivelvaiheessa on lisäksi otettava huomioon, että nuori pääsee opiskelemaan toivomaansa tai hänelle sopivaan oppilaitokseen. Nivelvaiheista puhuttaessa on ymmärrettävä, että ne eivät ole ainoastaan siirtymäajankohtia nuorten koulutuksien välisissä siirtymissä. Ne ovat prosesseja, joita ylläpidetään läpi opintojen.
Nivelvaiheiden prosessiajatukseen kuuluu, että jokaisen nuoren koulu- ja opiskelupolku on yksilöllinen. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten on oltava nuorille viihtyisiä ympäristöjä niin fyysisesti, henkisesti kuin sosiaalisesti. Koulun aikuisilla on vastuu huolehtia nuorten kouluviihtyvyydestä. On todennäköisempää, että nuoret käyvät koulua ja etenevät opinnoissaan, mikäli koulu on nuorille mieluisa paikka tulla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nuorilla on koulussa ystäviä sekä turvallisia aikuisia, jotka tukevat heitä.
Nuorten positiiviset kokemukset opiskeluympäristöistä edesauttavat kiinnittymistä tuleviin koulutusympäristöihin. Positiiviset kokemukset parantavat itsetuntoa ja lisää minäpystyvyyden tunnetta. Positiivisia kokemuksia luodaan yhteisöllisyyden edistämisellä, järjestämällä nuorille mahdollisuuksia tulla kuulluksi, sekä ryhmädynamiikan havainnoinnilla ja kehittämisellä. Yhteisöllisyyden ylläpitäminen on kaikkien koulujen ja oppilaitoksien toimijoiden vastuulla.
Toisen asteen opintoihin siirryttäessä on olemassa riski nuorten mahdollisesta opintojen keskeytyksestä. Aiempaa itsenäisempi opiskelutapa, uusi opiskeluympäristö, paine tulevaisuuden polun löytämisestä sekä uudet opiskelukaverit ja opettajat ovat merkittävimpiä muutoksia uuden äärellä. Osalla nuorista toisen asteen opinnot voivat merkitä muuttamista omaan kotiin, ja sen myötä itsenäiseen elämään.
Nuorisotyön merkitystä nivelvaiheiden tukemisessa tulisi vahvistaa. Nuorisotyön vahvuudet ovat erityisesti ryhmädynamiikan vahvistamisessa, joten nuorisotyön mukaan ottaminen vähintään uusien ryhmien ja luokkien ryhmäytyksissä on kannatettavaa. Tällä tavalla voidaan varmentaa nuorten kiinnittyminen uuteen ryhmään ja opiskeluympäristöön. Nuorisotyöntekijä edistää positiivisen ryhmädynamiikan muotoutumista, ja sitä kautta kouluviihtyvyyttä jatkuvan ryhmäytyksen avulla. Yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa nuorisotyöntekijä voi tukea nuorten haaveita ja toiveita, löytää vahvuuksia ja edistää näin yksilöllisen ja toiveikkaan tulevaisuuden polun löytymistä. Nivelvaihetyöskentelyssä nuorisotyöntekijä on hyvä työpari esimerkiksi opinto-ohjaajalle.
Maija Mahon
Projektikoordinaattori
Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, osaamiskeskus Nuoska
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Vantaan kaupunki on yksi Nuoskan osatoteuttajista.