Nuorten tukena kouluissa ja oppilaitoksissa toimitaan useissa rooleissa ja vaihtelevilla tehtävänimikkeillä. Jyväskylässä kasvatusohjaajat toimivat nuoren koulunkäyntiä kokonaisvaltaisesti tukevin ottein usealla koululla auttaen koko kasvattajayhteisöjä ja jokaista sen yksittäistä jäsentä. Koko koulun henkilökunta voi kokea kasvatusohjaajan luontevana ja luotettavana työparina.

Tehtävänkuvaus

Kasvatusohjaaja ei töihin lähtiessään usein tiedä, mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Töistä palatessa kuitenkin tietää tehneensä täysipainoisen ja tärkeän työpäivän. Tehtävät muotoutuvat päivän tarpeiden mukaan tasapainottaen ja täydentäen kasvattajayhteisön toimintaa nuorten opetuksessa ja kasvatuksessa. Nuoren näkökulmasta katsoen kasvatusohjaaja on aikuinen, jolla on aikaa ja mahdollisuus kuunnella ja ymmärtää nuorta tämän elämään liittyvissä asioissa. Opettajan näkökulmasta kasvatusohjaaja voi ottaa tilanteen haltuun silloin, kun yksittäisten oppilaiden tarpeet kaipaavat erityistä huomiota.

Kouluissa ja oppilaitoksissa arkea eletään rinnakkain monessa tasossa. Opetustyössä edetään tarkkaan määritellyn lukujärjestyksen mukaisesti, jolloin pedagoginen arki toimii sujuvasti. Jokainen opettaja tietää tehtävänsä, sekä ne hetket päivästä, jolloin tehtävät hoidetaan. Opetus ja oppitunnit rytmittävät nuorten kokemusta koulusta, jonka lisäksi kasvavan ja kehittyvän nuoren maailmassa tapahtuu ennalta suunnittelemattomia, yllättäviäkin asioita. Nuorten sosiaalisessa ympäristössä vertaisryhmissä opetellaan vuorovaikutustaitoja, solmitaan pysyviä ystävyyssuhteita ja kohdataan myös ongelmia. Tämän lisäksi nuorten kotiolot vaikuttavat nuoren kokonaisvaltaiseen olemiseen koulussa ja vapaa-ajalla.

Kasvatusohjaajalla on työssään mahdollisuus havaita päivän aikana tapahtuvia ilmiöitä sekä pysähtyä kohtaamaan nuori hänelle tärkeän asian äärellä. Kasvatusohjaaja voi toimia asian välittäjänä, ja nuoren saattajana oikean tahon luokse. Toimenkuva on vallasta vapaa, eli pedagoginen vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa nuoren arviointiin kuuluvat muille ammattilaisille. Tämä asetelma on yksi tekijä, joka tukee luottamussuhteiden syntymistä, sekä nuorten että muiden kasvattajayhteisön jäsenten keskuudessa. Kasvatusohjaajan työhön kuuluu olennaisesti myös yhteydenpito huoltajiin.

Suurin osa työpäivän tehtävistä muotoutuu tarpeen mukaan, mutta joukossa saattaa olla myös ennalta sovittuja toimintoja. Kasvatusohjaaja voi olla mukana oppitunneilla, sekä järjestää ryhmätoimintaa. Lisäksi virka-ajan jälkeen voidaan toteuttaa tapaamisia vanhemmille. Toiminnan sisällöt kuitenkin muotoutuvat reagoimaan ajankohtaisiin ilmiöihin, eivätkä välttämättä liity pelkästään koulun käyntiin. Vanhempien tapaamisissa voidaan esimerkiksi keskustella alueen lähikauppiaan havaitsemista huolista alueen nuoriin liittyen.

Toimintaympäristö

Jokaisella koululla ja alueella on omat erityispiirteensä, mikä vaikuttaa työn käytäntöihin. Monet kouluista ovat suuria, jopa 1200 oppilaan yhteisöjä, ja tällöin henkilökuntaa on paljon. Toisaalta pienimmissä yksiköissä, joissa kasvatusohjaajat työskentelevät, oppilasmäärä on noin 200 oppilasta. Lisäksi koulujen monikulttuurisuudessa on alueellisia eroja.

Suurissa yhteisöissä tapahtuu monenlaisia muutoksia sekä oppilaissa että henkilökunnassa. Muutoksia tapahtuu usein myös kesken lukuvuoden. Ne voivat vaikuttaa yhteisöön ja sen toimintaan. Jokainen kasvatusohjaaja toimii yhteisössä omalla persoonallaan ja hänen yhtenä tehtävistään on edistää ryhmän dynamiikkaa kouluyhteisön jäsenien välillä. Kasvatusohjaajalla on mahdollisuus toivottaa uudet työntekijät tervetulleiksi samalla tutustuen heidän toimintaansa ja persoonaansa. Sama tapahtuu myös nuorten kanssa toimimisessa.

Välillä nuoren ja henkilökunnankin on vaikea hahmottaa eri ammattilaisten tehtävänkuvia tai sitä, missä nämä ovat tavattavissa. Kasvatusohjaajan toimenkuva koulussa voi olla joillekin kouluyhteisön jäsenille vielä uusi ja siksi hieman hahmottumaton. Lisäksi monella koululla kasvattajayhteisössä on mukana myös nuorisopalveluiden vapaa-ajan toimijoita, esimerkiksi nuorisotilojen ollessa liitettynä samaan kiinteistöön. Suurissa yksiköissä on usein myös pysyvät kuraattorin, terveydenhoitajan ja psykologin palvelut. Tärkeää on siis sovittaa näiden toimenkuvien tehtävät toisiinsa sopiviksi ja toisiaan tukevaksi monialaiseksi yhteistyöksi.

Kasvatusohjaajan tehtävinä on tuntea koulun palvelut ja yhteistyötahot. Näin kasvatusohjaaja pystyy auttamaan nuoren aina oikean henkilön luokse ja kertomaan muille ammattilaisille havainnoistaan yhteistyössä oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa.

 

Kaksi kasvatusohjaajaa vilkuttamassa leikkialueella. Kesäinen ja aurinkoinen säätila.

Kuva: JP Suuronen. Kasvatusohjaajat Merja Tuukkanen Vaajakosken yhtenäiskoululta ja Terhi Pusaaniemi Keltinmäen koululta Jyväskylästä.

 

Vakinaistaminen

Kasvatusohjaajien tehtävä luotiin alun perin 2019 alkaneessa Kannustaen kouluun -hankkeesta. Työn tärkein tehtävä on oppilaiden kiireetön kohtaaminen. Kasvatusohjaajan tehtävät eivät ole sidottuja tiettyyn tarkkaan aikataulutukseen, kuten lukujärjestykseen, jotta aito kohtaaminen on mahdollista. Olennaista on myös tehdä yhteistyötä kodin ja koulun välillä sekä kehittää eri sidosryhmien kesken tehtävää yhteistyötä. Alusta asti on ollut selvää, että kasvatusohjaaja ei mene esimerkiksi tunneille yksittäisen oppilaan oppimista tukemaan, koska se on koulunkäynninohjaajan tehtävä.

Toiminta aloitettiin neljän kasvatusohjaajan resurssilla, ja keväällä 2022 kasvatusohjaajia oli jo noin 20. Rahoitus on järjestynyt useiden eri hankkeiden kautta, joskin kasvatusohjaajien toiveena on vakinaistaa mahdollisimman monen kasvatusohjaajan työpanos.

Toimenkuvassa on tärkeää turvata pysyvyys, jolloin kasvatusohjaaja voi todella olla tukemassa koko kasvattajayhteisön kehittymistä. Yksiköiden ollessa suuria, kuuluu tehtävään väistämättä vähän kerrassaan tapahtuva uudelleen tutustumisen ulottuvuus.

Koulutustausta ja rajapinnat nuorisotyöhön

Jyväskylässä kasvatusohjaajina toimivat ammattilaiset ovat koulutukseltaan pääsääntöisesti yhteisöpedagogeja ja sosionomeja. Tehtävänkuvat sijoittuvat Jyväskylän kaupungin perusopetuksen alle, ja koulujen rehtorit ovat kasvatusohjaajien esimiehiä.

Koulujen yhteydessä toimivien nuorisonohjaajien, sekä koulunuorisonohjaajien taustaorganisaationa toimii Jyväskylän nuorisopalvelut. Yhteistyötä tehdään yli organisaatiorajojen, ja yhteisillä toimintaperiaatteilla, nuorisotyöllisellä otteella.

 

Heikki Kantonen, TKI-asiantuntija, Osaamiskeskus Nuoska

Kati Saarinen, Henna Luomala, Mikael Paahto & Merja Tuukkanen

kasvatusohjaajat, Jyväskylän kaupunki

 

Yläkuva: Kuokkalan yhtenäiskoulu Jyväskylästä