Nyt on kaksi viikkoa harjoittelua takana Juvenialla VALKKU-tutkimuksen parissa. Uuden tiedon määrä on valtava. Kirjojen ja internet-välilehtien määrä lisääntyy koko ajan, kun löytyy jotain uutta mielenkiintoista aineistoa luettavaksi. Nimeni on siis Riku Happonen ja olen toisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija ja suoritan Juvenialla yhteisöpedagogin työkentät-harjoittelua.
Tutkimustyö on minulle aivan uusi aluevaltaus ja se oli yksi syy miksi halusin Juvenialle harjoitteluun. Työkokemusta itselläni on koulumaailmasta, kehitysvamma puolelta ja lastenkoti ympäristöstä, joten ajattelin harjoittelussa kokeilla jotain aivan uutta. Tähän asti ainakin harjoittelu on vastannut odotuksiini ja mielenkiinnolla odotan mitä on tulossa.
Ensimmäiset viikot ovat menneet pitkälti tutkimusmateriaaliin tutustuessa. Materiaalia on varsin paljon kyselytulosten ja haastattelujen muodossa. VALKKU- tutkimus alkaa olemaan jo voiton puolella, joten aineiston läpikäynti alkaa olemaan muutenkin ajankohtaista ja yhteenvetoja voi jo hieman tehdä. Olen myös tietenkin päässyt kokemaan litteroinnin ihanan maailman.
Välillä on ollut hieman turhauttavaa, ettei saa mitään konkreettista aikaiseksi. Päivät voivat helposti kulua, että lukee tutkimustuloksia, mistä herää jokin ajatus ja lähtee siihen etsimään vastauksia ja hups, yhtäkkiä on kulunut 2 tuntia, kun on lukenut kaiken maailman muita tutkimuksia. Tämähän ei tietenkään ole huono asia ja loppuharjoittelun kannalta on tärkeää, että kerään tietoa monesta eri näkökulmasta.
Yllätykseni on tullut, miten raskasta tietokoneen äärellä on tehdä töitä kahdeksan tuntia päivässä. Ensimmäisten päivien jälkeen päätä jomotti kotiin päästyä mutta nyt pikkuhiljaa alkaa tottua. Muutenkin paikallaan istuminen on Duracell- pupulle hieman haastavaa.
Harjoitteluni aikana tarkoitukseni on, että kirjottaisin omana projektina artikkelin johonkin ammattilehteen tutkimukseen liittyen. Ensimmäisen viikon aikana alkoi jo muodostua ajatus, että haluaisin kirjoittaa artikkelin mikä viittaisi vammaisten koululiikuntaan ja sen merkitykseen. Tovin asiaa kerkesin miettimään ja suunnittelemaan, kunnes soitin muutaman puhelun ja kysyin hieman mielipiteitä. Aiheeni oli loppujen lopuksi liian laaja ja VALKUN- tutkimustulokset eivät tukeneet tarpeeksi aihettani niin minua neuvottiin kirjoittamaan jostain muusta. Arvokasta oppia! Sinänsä hauskaa, että viikon aikana löysin kiinnostavan seikan mitä ilmeisesti olisi hyvä tutkia enemmän.
Olen päässyt myös tekemään etnografista havainnointia soveltavasta judosta. Oli mukava päästä seuraamaan ja näkemään millaista se käytännössä on. Tunnin aikana seurasin mm. miten harjoitukset toteutetaan, millainen ilmapiiri on ja miten nuoria kannustetaan. Koin, että sain seuraamiskerrasta todella paljon ja oli hieno nähdä, miten pystytään harrastamaan vaativaakin liikuntamuotoa vammoista huolimatta. Ainakin judon osalta Mikkelissä toteutetaan hienosti soveltavaa liikuntaa. Jatkossakin tulen seuraamaan judotreenejä ja haastattelemaan muutamaa judokaa mahdollisuuksien mukaan.
Juvenialla työskentely on tähän asti tuntunut mieluisalle ja täytyy kyllä sanoa, että mielenkiintoni tutkimus- ja kehittämistyöhön on lisääntynyt. On ollut mielekästä päästä tarkastelemaan asioita hieman isommasta näkökulmasta ja etenkin vammaisliikunnassa tuntuu olevan hyvin monta tulokulmaa asioihin.
Riku Happonen