Olen välitunnilla oppilaiden kanssa, kun työpuhelimeni soi. 9.-luokan oppilas kysyy puhelimessa voinko tulla juttelemaan hänen ja muutaman kaverinsa kanssa. Sisällä tapaan minua tavoitelleet oppilaat ja ohjaan heidät vapaaseen tilaan. Minulle kerrotaan, että erästä vuotta nuorempaa oppilasta on kiusattu koulussa ja tämä voi huonosti ja on kuulemma puhunut itsensä satuttamisesta. Kiusaamisesta on todisteena kuvakaappauksia luokan WhatsApp-ryhmän keskustelusta, joita kiusattu on yhdelle 9.-luokan tytöistä lähettänyt. Saan kuulla kahden kiusaamisessa mukana olleen oppilaan nimet.
Tavoitan kiusatun oppilaan luokanvalvojan samalla välitunnilla, kerron asiasta ja sovimme, että luokanvalvoja juttelee kahden kesken kiusatun oppilaan kanssa. Pian kuulen, että keskustelu käytiin ja se oli sujunut hyvässä hengessä. Minä käyn jututtamassa kahden kesken kiusaamiseen tiettävästi osallistuneita ja kerron vielä koulukuraattorille asiasta.
Pyydän kiusaamisesta epäillyt erikseen oppitunnilta juttelemaan kanssani. Kerron mitä olen kuullut ja pyydän heitä kertomaan oman kantansa asiaan. Kuten tällaisissa asioissa usein, nytkään tapahtumat eivät näyttäydy mustavalkoisina. Toinen oppilas on olettanut läpänheiton olleen harmitonta ja aika tavallista koulussa. Toinen oppilas taas päinvastoin kuin on tullut ilmi, kertoo yrittäneensä tukea kiusatuksi itsensä kokenutta oppilasta ja ilmaisee olevansa turhautunut ja väsynyt koko sotkuun. Kerron molemmille, etten ole syyttämässä ketään, vaan selvittämässä mitä on tapahtunut, koska huoli joka tapauksessa on herännyt. Molemmat kertovat ymmärtävänsä huolen ja lupaavat olla jatkossa tarkempia puheidensa suhteen.
Kaksi viikkoa myöhemmin kysyn epäillystä kiusaamisesta ilmoittaneita oppilaita tietävätkö he, miten aiemmin pahoinvoinut oppilas nykyään pärjäilee. He kertovat, että tämä voi paremmin. Tilanne luokassa on helpottanut, hänet on jätetty rauhaan ja oppilas on kertonut olevansa iloinen, että asiaan puututtiin. Tavatessani tuon luokan oppilaita käytävillä voin todeta, että ilmapiiri ryhmässä todella näyttää hyvältä, normaalilta 8.-luokan meiningiltä. Myös luokanvalvoja vahvistaa, että ilmapiiri luokassa vaikuttaa normaalilta.
Mitä tässä tapahtui? Nuo 9.-luokan oppilaat, jotka ilmoittivat minulle kiusaamisesta, olivat minulle tuttuja vuoden takaisesta projektista, jossa oli mukana vapaaehtoisia heidän vuosiluokaltaan. Työskentelyyn pääsi mukaan oppilaita, jotka halusivat tehdä jotain koulun ilmapiirin parantamiseksi ja erityisesti henkisen väkivallan ehkäisemiseksi. Oppilaiden aivoriihen tuloksena työstimme videolle tarinanpätkän, jota käyttäen pidimme alemmille vuosiluokille kiusaamisen vastaisia tunteja yhdessä projektiryhmän oppilaiden kanssa.
Heti projektia aloitettaessa oppilaat kertoivat, että aikuiset eivät voi tehdä kiusaamisen estämiseksi enempää kuin jo tekevät. Vastuu oli siis nuorilla itsellään. Mitä jäi aikuisten tehtäväksi? Kohdata ja aktivoida halukkaat oppilaat, kysyä heiltä mitä asialle oppilaiden näkökulmasta pitäisi tehdä ja sopia opettajien kanssa niin, että aika, paikka ja välineistö työlle oli saatavissa. Ryhmä vaati ohjaamista ja siihen nuorisotyötä tehneenä olin kykenevä. Oppilaille annettiin vastuuta ja he kantoivat vastuun. Aikuisten vastuulle jäi kiusaamiseen puuttuminen. Kun se tehtiin varhaisessa vaiheessa ja oppilaita kuunnellen, ryhmässä ymmärrettiin tapahtunut ja tilanne ryhmässä helpotti.
Nuorilla on halu ja osaaminen tukea toisiaan. Pahantahtoisena näyttäytyvä käytös ryhmässä ei ole pahuutta. Se kumpuaa epävarmuudesta ryhmässä, aikuisilta opitusta käyttäytymisestä ja/tai oman pahan olon ja yksinäisyyden tunteen tukahduttamisesta. Nuoret eivät välttämättä niin kipeästi tarvitse ohjeita, vaan ohjausta ja tukea. Tarvitaanko kouluille lisää nuorisotyön ammattilaisia? Oma kokemukseni on, että ehdottomasti tarvitaan.
Heikki Korhonen
Hankekoordinaattori
Osaamiskeskus Nuoska / Kehittämiskeskus Opinkirjo
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.