Osallistuimme INDIE ja DIGIT2 -hankkeissa yhteisellä esittelypisteellä Digimessuille 13.4., jotka järjestettiin Taideruukin Pato Areenalla Kuusankoskella. Messuilla palvelujen tarjoajat, Kymenlaakson hyvinvointialue, pankit, kirjasto, oppilaitokset ja yhdistykset opastivat käytännönläheisesti digilaitteiden äärelle.
Messujen ohjelma oli monipuolinen ja siinä tuotiin esille digitalisoituvan maailman erilaisia näkökulmia. Tapahtuma oli kohderyhmille tarpeellinen ja ihmisten tapaaminen kasvokkain korona-ajan jälkeen oli hienoa. Esillä olevat hankkeet ja toimijat saivat haastattelujen muodossa puheenvuoroja lavalla. Tilaisuudessa käsiteltiin mm. tietoturvaa, hyvinvointia ja työelämäpalveluita. Paneelikeskustelussa pohdittiin aihetta “Onko tulevaisuus digitaalinen?”. Kuulimme myös digibändin musisointia lavalla.
Messuilla oli kävijöitä runsaasti, kaikki olivat kiinnostuneita esillä olevista aiheista ja saamastaan tiedosta digitaalisuuteen liittyen. Paikalle sai tuoda myös digiroskaa, kuten johtoja ja rikkinäisiä pieniä digilaitteita, josta tehtiin paikan päällä yhteisötaideteos.
INDIE-hankkeen pisteellä keräsimme osallistujien mielipiteitä Mentimeterin avustuksella heidän suurimmista digihaasteistaan. Saimme kysymykseen monipuolisen kattauksen aiheesta. Suurimmiksi digihaasteiksi koettiin tietoturvaan, digihuijareihin sekä älypuhelimeen liittyvät asiat. Myös salasanat, Tik Tok sekä digilukutaito koettiin haasteellisiksi.
DIGIT2-hankkeen puolesta tapahtumassa esiteltiin DIGIT – Tärpit työelämään -sovellusta, joka antaa mm. tietoa työelämästä ja työnhakutaidoista sekä vinkkejä työnhakuun.
Ohjelma ja messutapahtuma striimattiin Kouvolan kaupungin YouTube-kanavan kautta katsojille, jotka eivät päässeet paikanpäälle. Kymenlaakson alueella on kattava digitukea järjestävä verkosto, joka muodostuu eri toimijoista. Yhteistyössä on voimaa ja toivottavasti Digimessut järjestetään uudestaan.
👉 Tutustu Digitärpit-sovellukseen tästä. Salasana: digitarpit
Digitärpit-sovelluksella voit oppia uusia termejä ja samalla koettaa kalaonneasi. Voit kirjoittaa kalalajit ylös ja painot. Yksittäisen kalan paino on maksimissaan n. alle 1000 kilotavua (1000g). Sovellus laskee painot leikkimielisesti grammat kilotavuina digiteemaan liittyen. Sovelluksen on suunnitellut ja toteuttanut TKI-asiantuntija Miikka-Petteri Lesonen.
👉 Tutustu DIGIT2-hankkeeseen tästä.
Digihaasteita-puheenvuoro
INDIE-hanketta on tehty kohta kaksi vuotta Xamkin ja Parikin kanssa. Hankkeessa on käsitelty digiin liittyviä teemoja, esimerkiksi saavutettavuutta ja käytettävyyttä, koska tavoitteenamme on ollut verkossa tapahtuvan opetuksen ja ohjauksen kehittäminen. Eli miten voimme mahdollistaa mahdollisimman monelle sujuvan opiskelun ja ohjauksen verkossa.
Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi digitaalinen palvelu, verkossa oleva materiaali tai verkkosivu on suunniteltu niin, että kuka tahansa voisi käyttää sitä mahdollisimman sujuvasti. Käytettävyydellä taas tarkoitetaan sitä, kuinka helppoa esimerkiksi jonkin digipalvelun tai verkkosivun käyttäminen on. Yleensä palvelu toimii hyvin silloin kun emme huomaa ongelmia. Silloin se on siis käytettävä.
Tästä päästäänkin varsinaisiin digihaasteisiin tai -ongelmiin. Kun tätä hanketta aloitettiin pari vuotta sitten, oli hädin tuskin selvitty koronasta. Korona-aikana opetus- ja ohjausala monen muun alan mukana otti valtavan digiloikan ja pakotti ihmiset omaksumaan uusia tapoja opettaa ja ohjata verkossa.
Erityisesti näihin korona-ajan kokemuksiin nojaten lähdimme selvittämään millaisia haasteita, hidasteita ja kehittämiskohteita digitaalisuus aiheuttaa.
Kuten arvata saattaa, näiden digihaasteiden kirjo on todella laaja. Digitaalisuus on läsnä hyvin erilaisilla tavoilla elämän eri osa-alueilla: digi voi olla itse laite, sovellus puhelimessa, viestinvälittäjä tai keskusteluyhteys, ruudunjakaja tai monta muuta eri asiaa.
Näitä kaikkia kuitenkin yhdistää se, että ne aiheuttavat hankaluuksia ja päänvaivaa käyttäjille. Mutta, toisaalta ne tuovat meitä lähemmäs toisiamme ja poistavat eriarvoisuutta ja etäisyyksiä.
Tästä löydettyjen digihaasteiden kirjosta muodostimme kolme suurinta. Ensimmäisenä haasteena on informaatiotulva tai -ähky sekä erilaiset sähköiseen viestintään liittyvät vaikeudet. Kun älylaitteesta saa jatkuvasti ilmoituksia ja tietoa tulvii käyttäjälle pyytämättä, se voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Tätä voi toki helpottaa asetuksia säätämällä, mutta nämä keinot ei välttämättä ole kaikille tuttuja tai joskus ei ole mahdollista rajoittaa tulvaa tai tiettyä kanavaa.
Itse informaation määrän lisäksi haasteena on viestinnän kognitiivinen saavutettavuus eli mikä on ymmärrettävä ja selkeä viesti? Viestin pitäisi olla sellainen, että myös vastaanottaja tulkitsee sen kuten lähettäjä on tarkoittanut.
Miten siten tätä informaatiotulvan aiheuttamaa haastetta voitaisiin ratkoa?
On tärkeää saada opastusta ja tukea kaikkien välttämättömien kanavien käyttöön ja oppia, mitä työkaluja on käytettävissä tulvan patoamiseen. Tärkeää on muistaa myös, että asetusten lisäksi rajat pitää vetää myös itselle, koska ihan kaikkien mahdollisten viestikanavien seuraaminen on mahdotonta.
Toisena haasteena on hurja tahti, joka nykyään vallitsee digimaailmassa. Uusia digivälineitä ja -alustoja putkahtelee markkinoille jatkuvasti ja kun lisätään tähän päälle vielä jo olemassa olevien laitteiden päivitystahti, niin ei liene ihme, että moni tuskailee digimaailman nopean tahdin kanssa.
Pahimmassa tapauksessa vanhaan tuttuun laitteeseen tullut päivitys voi muuttaa laitteen käyttöliittymän sellaiseksi, että käyttö pitää opetella uudestaan alusta. Käyttöliittymä tarkoittaa sitä, mitä painikkeita sovelluksessa on missäkin kohtaa ja mitä niistä tapahtuu.
Nopea tahti on todella kinkkinen ongelma, koska siihen ei ole helppoa tai yksiselitteistä ratkaisua. Esimerkiksi jo tietoturvan kannalta päivitykset ovat tarpeellisia. Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta velvoittaa noudattamaan palveluissa saavutettavuusvaatimuksia. Lyhyesti saavutettavuusvaatimukset sisältävät virheettömän teknisen toteutuksen, helppokäyttöisyyden ja selkeän ja ymmärrettävän sisällön.
Käyttäjinä olemme tottuneet jo tiettyihin, toistuviin asioihin verkkosivuilla eli esimerkiksi valikko löytyy tavallisesti kolmen viivan tai pisteen kuvakkeen alta, joka sijaitsee jommassakummassa yläreunassa. Jos palvelu tai sovellus on hyvin suunniteltu, se noudattaa näitä totuttuja kaavoja ja asiat löytyvät helposti, vaikka päivitys muuttaisi ulkonäköä.
Kolmantena ja viimeisenä digihaasteena on asenne ja motivaatio digitaalisuutta kohtaan. Yleisimmät syyt, jotka löysimme tämän hankkeen selvitystyössä, olivat inhimillisiä ja ymmärrettäviä varsinkin koronan pakottaman digiloikan jälkeen. Syy miksei digilaitteisiin haluta kajota, voi olla pelko siitä, että laite menee rikki tai jotenkin peruuttamattomasti solmuun käytössä.
Moni haastattelemistamme opetus- ja ohjaustyön ammattilaisista sekä heidän asiakkaistaan kertoi myös, että he haluaisivat ns. kädestä pitäen ohjausta laitteiden käyttöön. Näin he saisivat ohjauksen avulla kerättyä digi-itsevarmuutta laitteiden käyttöön. Toisaalta avun pyytäminen voi joistakin tuntua nololta tai epämukavalta.
Asenteisiin liittyen myös digilaitteiden tietoturva voi arveluttaa — mihin omat tiedot menevät ja kuka ne voi lukea?
Digimessut tarjosivat oivan tilaisuuden ratkoa juuri näitä haasteita, sillä messuvieraat pääsivät testailemaan laitteita ja saivat opastusta niiden käyttöön.
Kirjoittajat Satu Hynynen, TKI-asiantuntija ja Minna Porvari, projektipäällikkö.