Mitä Digitalia-tutkimuskeskuksessa Xamkilla tapahtui vuonna 2018 ja miten tästä eteenpäin? Se tiivistetään tässä bloggauksessa.
Digitalia maailmalla
Digitalian Xamk-tiimi vieraili digitaaliseen arkistointiin keskittyvän DLM-Forumin molemmissa jäsenkokouksissa, keväällä Tallinnassa ja marraskuussa Wienissä. Ensi syksyn DLM-jäsenkokous on Helsingissä ja intensiivinen suunnittelu yhdessä Kansallisarkiston kanssa on aloitettu. Myös rapakon takana ehdittiin käydä kertomassa dokumenttien automaattisesta sisällönanalyysista. Tapahtumapaikkana oli Archiving-konferenssi Washingtonissa. Anssi Jääskeläinen vieraili syksyllä vastaväittäjänä Plymouthissa. Euroopan laajuisen E-ARK4All-projektin kanssa käynnistettiin yhteistyö: jo tuotetut sähköisen arkistoinnin ratkaisut halutaan saattaa käyttöön myös Suomessa.
Digitalia kotimaassa
Digitaalisen tiedon kesäkoulu järjestettiin Helsingissä 21.-22.8. nyt kolmatta kertaa. Teemoina olivat juridiikka ja eettisyys. Noin 50 osallistujan tapahtuma onnistui jälleen hieman parantamaan antiaan yleisarvosanan ka:n ollessa 4,1 (asteikolla 1-5) ja ”kuinka todennäköisesti suosittelisit kollegalle” peräti 4,5.
Vanhastaan tutun yhteistyökumppanin Kansallisarkiston kanssa ryhdyttiin tekemään kuville automaattista sisällöntunnistusta. Syksyllä THL:n digitointiprojekti vieraili Mikkelissä. Lisäksi tiimimme osallistui keväällä Digital Humanities in the Nordic Countries –seminaariin, tietosuojakoulutukseen ja tietojohtamisen teemapäivään. Lokakuun alussa Liikearkistopäivillä Anssi Jääskeläinen piti palautteissakin kiitetyn puheenvuoron Digitalian kehittämistä konkreettisista ratkaisuista sähköpostien arkistointiin ja pdf-aineistojen käytettävyyden parantamiseen.
Anssi Jääskeläisen puheenvuoro Liikearkistopäivillä. Kuva: Juha Anttila
Suunnanmuutoksia
Hankesuunnitelmiin ei syyttä suotta listata mahdollisia riskejä. Niiden olemassaolo ja realisoituminen ovat hankeväelle arkipäivää. Digitaliassa muutokset kohdistuvat erityisesti Kansalaisarkisto-työpakettiin, jonka jatkokehitys laitettiin hellekesästä huolimatta jäihin avainhenkilön vaihdettua lähempää löytyviin työtehtäviin.
Kuluvan vuoden aikana teetettiin Digitalian tuottamien ratkaisujen liiketoimintaselvitys. Toteuttajaksi valittiin Osaango Oy ja projekti oli puolin ja toisin onnistunut. Marjukka Niinioja toi mukanaan sekä kokonaisnäkemystä että arvokasta API-tietämystä.
Selvityksen tuloksena irtauduttiin ”kokonaispalveluajattelusta” eli Kansalaisarkistosta ja lähdetään sen sijaan tuottamaan digitaaliseen arkistointiin ja tiedonhallintaan liittyvää opastusta ja ohjeistusta ruohonjuuritasolla. Tälle on erityisen suuri tarve.
Samalla pyritään eroon mallista, jossa arkistoinnin ammattilainen kirjoittaa oppaan (tai tuottaa arkistoratkaisun) toiselle arkistoinnin ammattilaiselle ja sitten ihmettelee, kun kukaan ulkopuolinen ei ymmärrä mistä on kyse. Emmehän toki halua toimia kuten Jacob von Rammingen: hän julkaisi 1500-luvulla Saksassa ”…tarkoituksellisesti niin hämärän oppikirjan, ettei sen perusteella pysty sanomaan, miten asiakirjahallintaa hoidettiin”. Sukuperintönä kulkevan ammatin salaisuuksia ei todellisuudessa edes haluttu jakaa ulkopuolisille.
Uusia osaajia
Joulukuun alussa Digitalia-tiimi vahvistui kahdella uudella it-asiantuntijalla. Teemu Hänninen on 2017 Xamkilta valmistunut it-tradenomi ja FT Tuomo Räisänen Python-guru Pohjois-Savosta.
Teemu kertoo:
Olen kotoisin Pieksämäeltä, ja Mikkelissä olen asunut vuoden 2011 syksystä lähtien. Ehdinpä siinä välissä asua Kotkassakin pari vuotta. Opiskelin jonkin aikaa metsätalouden insinööriksi, kunnes päätin siirtyä metsäympäristöstä IT-tradenomin koulutukseen. Opiskeluaikana kävin säännöllisen epäsäännöllisesti leipomossa töissä useamman vuoden ajan. Kenties osaisin siis jopa leipoa jotakin. Tosin itse leivottujen tuotosten laatua en tässä julkisesti arvioi. IT-alan harjoittelun suoritin vuonna 2017 Sanoma Pro Oy:llä. Digitalialla työtehtäviini kuuluu dokumentointi ja koulutusmateriaalien laatiminen, kuten helposti lähestyttävä opas digiarkistointiin.
Tuomo jatkaa:
Olen paljasjalkainen varkautelainen. Taustaltani tietotekniikan tohtori Jyväskylän yliopistosta. Datan käsittelyyn ja simulointiin liittyviä töitä olen tehnyt mm. TKK:lla ja Savonia-amk:ssa. Digitaliassa tehtäviini kuuluu digitaalisen aineiston käytettävyyden parantaminen aineistoa jälkikäsittelemällä.
Kysyessäni millä mielin uudet vahvistuksemme tulivat Digitaliaan, Teemu kertoo olevansa ennakkoluuloton ja optimistinen. ”Arkistoala on minulle täysin uusi aluevaltaus, joten paljon saan oppia uutta. Uusien asioiden informaatiotulva ei ainakaan toistaiseksi ole aiheuttanut kylmää hikeä ja pelonsekaista vapinaa.” Tuomo on niin ikään hyvillä mielin: ”Lupsakkaa porukkaa.”
Yrityksille digioppia
Digitaalisen tiedon käytettävyyttä ja saatavutta on välttämätöntä parantaa, oli kyse sitten historiallisista aineistoista tai nykypäivän datasta. Digitaliassa tehtävän perustyön rinnalle tarvitaan myös kolikon toinen puoli: meidän on muistettava kertoa yrityksille ja muille tiedon tarvitsijoille, miten tietoa voi hyödyntää.
Omaan työhöni onkin tänä vuonna lukeutunut erityisesti yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä ja konkreettista valmennusta digimaailman ja sosiaalisen median saloihin. OP Suur-Savon digimessut-kiertueiden lisäksi olen vieraillut muun muassa paikallisissa matkailualan yrityksissä. Digiopeille oli tarvetta myös tutkijoilla, hanketoimijoilla ja valtakunnallisen TKI-osaajavalmennuksen osallistujilla. Ensi vuonna työ jatkuu muun muassa Digiportaat-hankkeessa ja tiedolla johtamisen työpaketissa.
Kirsikkana kakun päällä ovat Xamk-Digitalian 20 julkaisua tälle vuodelle, minkä seurauksena koko hankkeen tavoitteet on ylitetty kirkkaasti jo tässä vaiheessa. Tästäkään huolimatta emme ripusta hanskoja naulaan, vaan luvassa on jatkokehityksen lisäksi muun muassa käytännönläheinen seminaari tiedolla johtamisesta sekä yhteenvetojulkaisu toukokuun aikana.
Tapaamisiin digimerkeissä vuodenvaihteen jälkeen. Levollista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2019!
Miia Kosonen, tki-asiantuntija, Digitalia