Alkuvuodesta sähköpostiin pomppasi ilmoitus, että nuorten mentorointi hanke kaipaa uusia ajatuksia opiskelijoilta somesisältöön. Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta tradenomiksi, myynnin ja markkinoinnin ammattilaiseksi ja olin samaan aikaan mukana toisessa somehommassa. Tämä herätti kuitenkin kiinnostukseni.
Olen sitä mieltä, että kaikkeen pitää tarttua kiinni mikä yhtään kiinnostaa. Puhumattakaan siitä, että pidän myös haasteista. Uutta ammattia opiskellessani kaikki kokemus on hyvästä. En tainnut paljon aikailla, kun lähestyin hankkeen työntekijää Tiinaa mielenkiinnostani tehtävää kohtaan. Enkä ole katunut hetkeäkään.
Tämä hankkeessa työskentely on tuonut niin paljon lisää kokemusta ja oppia opiskelemaani alaa kohtaan.
Olen edelliseltä ammatiltani lähihoitaja ja tehnyt vanhusten parissa töitä 15 vuotta, ja tästä ajasta vuoden myös nuorten parissa. Alalle, jolle aikanaan kouluttauduinkin.
Nuorten hyvinvointi on aina ollut itselleni ensiarvoisen tärkeää. Eikä koskaan ole huono hetki tukea ja auttaa niitä, jotka lähipiirissä tarvitsevat pientä tönimistä kohti tulevaisuutta ja jos omat voimavarat riittävät niin myös muita.
Nuorten työttömyys ja kouluttamattomuus on tärkeä seikka, johon meidän kaikkien panos on enemmän kuin tarpeen.
Olen päässyt kevään ajan tekemään hankkeen somesisältöä melko vapain käsin ja olenkin tänä aikana oppinut paljon myös itsestäni ja tavoistani toimia.
Pakko on mainita yksi tämän työn kivijaloista. Luottamus. Luottamus mikä meitä kohtaan on alusta asti ollut. On annettu mahdollisuus tehdä juuri sitä mikä tuntuu hyvältä. Mielipiteitä on kuunneltu ja annettu toteuttaa.
Varmaan tästäkin syystä olen entistä varmempi, että olen oikealla alalla. Mikä onkaan parempaa kuin onnistumisen tunne ja tunne siitä että on oikeassa paikassa.
Koko kevään sain etänä työskennellä toisen opiskelijan Jessican kanssa ja vaikka ei koskaan tavattu kasvotusten, tehtiin kyllä mielestäni ihan todella hyvää työtä! Voidaan olla ylpeitä urakasta! Koronavuosi itsessään on opettanut monia muitakin taitoja meille jokaiselle ja onkin ollut hieno huomata, ettei se ainakaan vaikuttanut meihin negatiivisesti.
Tarkoitukseni oli lopetella hankkeessa toimiminen tällä viikolla, mutta reilu kaksi viikkoa sitten sain sähköpostia, jossa pyydettiin yhteydenottoa aivan yllättäen. Sainkin kuulla hyvää palautetta työnjäljestäni ja mahdollisuuden jatkaa asiantuntija tehtävissä hankkeen parissa edelleen viestinnässä, mutta myös eri rooleissa. Ei varmasti tarvitse miettiä mitä vastasin.
Olenkin otettu, että saan olla mukana tässä syksyyn asti.
Sinä joka luet tätä, ota vastaan ne mahdollisuudet, joita sulle annetaan! Sun antama hyvyys tulee aina moninkertaisena takaisin.
Johanna