Seuraavien viikkojen aikana Jatkoväylä-hankkeen blogissa julkaistaan juttusarja, joka käsittelee hankkeen väliarvioinnin tuloksia. Juttusarjan ensimmäinen blogiteksti käsittelee väliarvioinnin taustaa sekä ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä.
Kannanottoja ja kehittämissuuntia
Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun -hankkeen väliarvioinnin tavoitteena oli kerätä osahankkeiden toimijoiden kokemuksia Jatkoväylä-hankkeen aluekokeiluista, arvioida saavutettuja tavoitteita sekä mahdollisuuksia niiden juurtumiseen. Arviointiaineistoa hyödynnetään valtakunnallisten ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisten siirtymävaihetta tukevien opintojen eli jatkoväyläopintojen valtakunnallisten suositusten laatimisessa.
Jatkoväylä-hankkeen väliarvioinnissa toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisiä opintoja nimitettiin siirtymävaihetta tukeviksi opinnoiksi, joita toteutetaan Jatkoväylä-hankkeessa. Kehittämistyön edettyä Jatkoväylä-hanke esittää ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisten siirtymävaihetta tukevien opintojen valtakunnalliseksi nimeksi jatkoväyläopintoja.
Jatkoväylä-hankkeen väliarviointi toteutettiin 14.12.2017-2.2.2018, ja sitä jatkettiin vastaajien toiveesta 7.2.2018 saakka. Väliarviointi toteutui webropol-kyselynä, joka toimitettiin hankkeen osatoteuttajien projektipäälliköille.
Välirviointi toteutettiin kehittävän arvioinnin hengessä eli keskustelemalla oman oppilaitoksen hanketoimijoiden kesken toteutuneista tavoitteista – onnistumisista, haasteenpaikoista sekä kehittämisideoista. Kyselyyn vastattiin osatoteuttajan hanketoimijoiden yhteistyönä. Väliarviointi koostui 31 kysymyksestä, joista kolme kysymystä oli monivalintakysymyksiä. Väliarviointiraportti julkaistaan myöhemmin.
Aito yhteistyö palkitsee, vaikka välillä haastaakin
Vastaajien mukaan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun opettajien välinen yhteistyö tuottaa onnistumisen kokemuksia ja on edellytyksenä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteiskehittäminen edellyttää tutustumista, tiimiytymistä sekä innostuneisuutta. Ammatillisen koulutuksen tutkinnonosien vertaaminen ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin on lähtökohtana jatkoväylä opintojen suunnittelussa ja rakentumisessa. Jatkoväyläopinnot toimivat vastaajien mukaan matalan kynnyksen siirtymänä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun.
Jatkoväylä-hankkeen aluekokeilut ovat vastaajien mukaan lisänneet ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden tietoisuutta jatko-opiskelumahdollisuuksista, vahvistaneet opiskelijoiden verkostoitumisen mahdollisuuksia sekä edistäneet osaltaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Merkittävänä tekijänä hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa vastaajat näkevät oppilaitosjohdon tuen ja osallistumisen kehittämistyöhön.
Kehittämistyön haasteiksi vastaajat kokevat oppilaitosten tahtotilaan, yhteistyön tekemiseen sekä hankkeen ulkopuolisten toimijoiden sitoutumiseen liittyviä tekijöitä. Amisreformi on osaltaan aiheuttanut muutoksia henkilöstön toimenkuvissa sekä organisaatiorakenteissa, mikä on hidastanut tai aiheuttanut epävarmuutta myös jatkoväylä-hankkeen kehittämistyössä. Osa vastaajista kokee, että lukio-opiskelijoita arvostetaan ja suositaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoita enemmän ammattikorkeakoulussa.
Opintokokonaisuuksien pilotoimisessa haasteena koettiin muun muassa eriparisuus koulutusalojen välillä, jolloin luonnollinen jatkumo ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun puuttuu. Sama ilmiö näkyi osittain myös tekniikan alan työelämäyhteistyön toteutumisessa. Oppilaitosten välinen maantieteellinen etäisyys tuottaa opiskelijoiden siirtymisessä haasteita. Ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen aikataulujen yhteensovittaminen koetaan ajoittain haasteelliseksi, esimerkiksi eripituisten lukukausien vuoksi. Yhteistyön suunnitelmallisuus on jatkossa tärkeää.
Yhteistyö palkitsee ja haastaa. Yhteistyön virittämiseen edellytetään riittävästi aikaa, sekä riittävästi ymmärrystä erilaisuudesta. Tarpeet, mahdollisuudet ja kulttuuri ovat omanlaisiansa jokaisella koulutusalalla sekä eri oppilaitoksissa. Yhteistyörakenteiden juurtumiseen tarvitaan riittävästi aikaa ja yhteistä vuoropuhelua, mikä madaltaa kynnystä aitoon kumppanuuteen.
Seuraava juttusarjan blogiteksti käsittelee ohjauksen näkökulmaa jatkoväyläopinnoissa.
Piia-Elina Ikonen, Jatkoväylän projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu