Mentoring NEETs -hankkeen tiimi vieraili marraskuun lopulla Bulgariassa, jossa tutustuimme hankekumppaniimme sekä heidän mentorointiryhmissä mukana oleviin nuoriin. Mentorointitilan seiniä koristivat kannustavat julisteet sekä nuorten tekemät kollaasit omasta elämästään. Nuoret kertoivat kollaasitöiden olleen yksi mielekkäimmistä tehtävistä. Ohjaajien mukaan kollaasityön tavoitteena oli saada nuoret kertomaan omasta elämästään, joka onnistuikin hyvin visuaalisen työskentelyn avulla. Kollaaseissa hyödynnetään muun muassa lehtiä, joista kuvia leikkaamalla ja uudelleen sommittelemalla voidaan tuottaa nopeasti ja vaivattomasti valmiita kuvia ja onnistumisen kokemuksia.

 

Mentorointipajassa oli leppoisa tunnelma. Kyseisenä päivänä keskusteltiin työstä ja yrittäjyydestä. Tilan seinällä olevat julisteet tsemppaavat osallistujia. (Kuva: Tiina Ikkonen)

 

Taiteessa kollaasilla tarkoitetaan yhdistelmätekniikkaa, jossa eri materiaaleja yhdistetään samaan teokseen. Kollaaseja voidaan varioida myös veistoksiksi ja se voidaan nähdä taideteoksen lisäksi myös eräänlaisena sommittelupelinä tai keskusteluna. (http://www.atelierhannula.fi/tekniikka.html)

Kollaasi on tuttu työkalu muotoiluprosessissa, jossa sitä käytetään esimerkiksi tunnelmatauluissa/mood boardeissa, kun halutaan kuvata tuotteen tai tilan fiilistä sekä materiaali- ja värivalintoja. Myös palvelun, tilan tai tuotteen käyttäjät voidaan ottaa mukaan suunnitteluprosessiin, jolloin heidän koostamansa kollaasit antavat tietoa suunnittelijalle asiakkaiden mieltymyksistä ja arvoista.

Nuorisotyössäkin kollaasia hyödynnetään:

(https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/36184/stadia-1203606852-3.pdf;jsessionid=EE9596CB79B0ACA86A52419B0DC2B0A8?sequence=1

ja http://www.lahdenyliopistokampus.fi/wp-content/uploads/2019/08/tässämäolen-julkaisu.pdf)

Kuvan tekeminen sopii muun muassa identiteetin rakentamiseen, tulevaisuustyöskentelyyn, palautteiden keräämiseen sekä voimaantumiseen. Kollaasityöskentelyä voidaan hyödyntää prosessimaisesti esimerkiksi ryhmätoiminnan alussa ja lopussa. Tällöin työn avulla voidaan peilata vaikkapa yksilön itselleen asettamiaan tavoitteita tai kasvuprosessia. Yksittäisenä tehtävänä kollaasi toimii työkaluna esimerkiksi unelmointiin ja ajatusten selkeyttämiseen. Menetelmästä tehnee suositun sen yksinkertaisuus, visuaalisuus ja toiminnallisuus sekä sen rajattomat mahdollisuudet soveltaa aiheeseen jos toiseenkin. Mahdollisuus yhdistää valmiita kuvia, omia tekstejä ja piirustuksia varmasti madaltavat kynnystä osallistua työskentelyyn vaikkapa maalaamisen sijaan.

 

Kooste nuorten tekemistä kollaaseista. Alkuperäiset kuvat: Snezhina Churova.

 

Digitaalisia kollaasinteko-ohjelmia löytyy sovelluksina ja verkossa. Yksi helppo ja ilmainen työkalu on Canva, jonka kuvapankeista löytyy valo- ja piirroskuvia, kuvakkeita sekä laaja valikoima fontteja. Canvassa tehdyn kuvan saa ladattua helposti vaikkapa pdf-muotoon, jolloin tulostaminenkin sujuu. Jos sopivia kuvia ei löydy lehdistä, voisi tekniikoita yhdistellä ja toteuttaa oman kollaasin osin digitaalisesti ja osin perinteisesti ”käsityönä” (esimerkkinä tämän blogitekstin kansikuva).

Itse toivon, että käsillä tekemisen kulttuuri ei katoaisi kaiken digitaalisuuden keskellä. Oulussa toimivan Veeran verstaan, nuorille aikuisille suunnatun taidepajan, toiminnanjohtaja Eeva Kejonen kiteyttää: ”Taito ja taitaminen ovat lähellä ihmisen kehoa, ne ovat ihmisessä kiinni. Tieto tulee hyödylliseksi, kun se liittyy taitoon. Taitoon liittyvä tieto sisältää paljon arkielämää koskevaa arkitietoa, elämän haasteista ja niistä selviytymisestä. Käsityö on kosketuksen kautta välittyvää tietoa ja taidon oppimisen koskettavuutta liittyen niin mieleen kuin kehoon. Keho aistii ja kokee ympäröivää todellisuutta, ihminen ilmaisee kokemuksin ja aistein taitojaan. Aistisuuteen liittyy koko keho, kyky nähdä, tehdä, kokea ja tuntea paremmin.” (Kejonen, 2012. Kaava. Nuorten harjoittelu, yritys, luovaan yhteisöyrittäjyyteen.)

Kirjoitti

Tiina Ikkonen, TKI-asiantuntija: palvelumuotoilu

 

Jaa sivu