Pääsimme pitkästä aikaa kesän korvalla näkemään kasvotusten työkavereita yhteisessä virkistys- ja suunnittelupäivässä. Oli riemastuttavaa ja samalla hämmentävääkin nähdä kuukausien, jopa vuoden tauon jälkeen. Tässä ajassa työyhteisöön oli ehtinyt tulla myös uusia kasvoja. Puheensorina ja naurun pyrskähdykset täyttivät tilan. Ilmassa oli suorastaan juhlan tuntua.
Oli tärkeää päästä juttelemaan kasvotusten myös vakavammista asioista. Keskustelimme kuluneesta vuodesta. Siitä, miten koronakriisi on ollut kaikille yhteinen, mutta on kohdellut meitä hyvin eri tavoin. Korona on jättänyt osaan syvemmän jäljen. Nuorten kohdalla heidän lähtötilanteensa, koronan vaikutukset nuoren perheeseen ja läheisiin, nuoren saama tuki läheisiltä, kouluista tai opinnoista sekä yksilölliset erot vaikuttavat siihen, miten korona on kutakin kohdellut. Kaikilla nuorilla ei ole ollut koronan aikaan ympärillään turvallisia, läsnäolevia aikuisia.
Ei ole ihme, että nuorten mielenterveyden haasteista on tullut viestiä monelta suunnalta. Monissa kyselyissä on korostunut nuorten mielenterveyden ongelmien lisääntyminen; ahdistuneisuus, masennuksen tunteet, itsetuhoisuus ja näköalattomuus.
Siksi tuntuukin erityisen tärkeälle tiedostaa, että mielenterveyttä edistäviä asioita voi tehdä jokainen nuorten parissa toimiva. Niillä voidaan lisätä huomattavasti nuorten hyvinvointia sekä vähentää mielenterveyden ongelmia ja inhimillistä kärsimystä. Tämä on haaste ja samalla innostava työsarka kaikille työssään nuoriaan kohtaaville. Miten sinä, nuoria kohtaava ammattilainen, voit vahvistaa nuorten mielenterveyttä?
1. Ole läsnä ja kohtaa nuoria
Kuulin eräältä nuorelta, miten nuorisotyöntekijä oli tullut jututtamaan koulun käytävällä. Nuori oli vaikuttanut apealta ja tuttu nuorisotyöntekijä oli kysynyt tavalliseen tapaan kuulumisia. Mieltä oli painanut koulun alku ja kaverisuhteissa ulkopuolelle jääminen. Juttuhetki oli helppo järjestää ja se oli helpottanut oloa. Mihinkään ei ollut kiire. Jo pelkkä kuulluksi ja nähdyksi tuleminen oli tuonut toivoa. Yksi koulun aikuinen otti tilanteen tosissaan ja yhdessä nuoren kanssa mietti keinoja tilanteen parantamiseksi.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten suuri merkitys on matalan kynnyksen kohtaamisella ja kiireettömällä läsnäololla. Kiinnostuksen osoittaminen ja kuulumisten kysyminen on äärimmäisen tärkeää. Mikä valtava etuoikeus ja resurssi onkaan, että nuoren on mahdollista jutella ilman ajanvarausta koulunuorisotyöntekijän kanssa. Usein se, että nuori pääsee kertomaan huolestaan varhain, auttaa eteenpäin ja voi ehkäistä ongelmien kasautumista.
2. Vahvista ryhmän ja kouluyhteisön turvallisuutta ja ryhmähenkeä
Korona-aikana yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute on heikentänyt monen nuoren jaksamista. Osa kokee epävarmuutta siitä, pääseekö etäjaksojen tai karanteenien jälkeen enää mukaan porukkaan tai kärryille opinnoissa. Osa ei ole vielä kertaakaan tavannut opiskelutovereitaan livenä.
Yksi tärkeä keino vahvistaa mielenterveyttä on ryhmän turvallisuuden tukeminen ja ryhmähengen vahvistaminen. Hyvällä ryhmähengellä on valtavan suuri merkitys koulussa viihtymiselle, minkä lisäksi se myös edesauttaa opinnoissa edistymistä. Vertaissuhteita voi tukea esimerkiksi pienillä ohjatuilla keskusteluhetkillä toisen nuoren kanssa, ryhmäyttävillä harjoituksilla, vaihtuvilla ryhmillä tai luokan tai koulun yhteishenkeä vahvistavilla tempauksilla. Näin ehkäistään myös kiusaamista ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä, jotka ovat vahvoja uhkia mielenterveydelle. Siksi jokainen kiusaamista ja ulkopuolisuutta vähentävä toimenpide on merkittävä mielenterveysteko. Millaisia tekoja sinä voisit tehdä yhdessä muun kouluyhteisön kanssa?
3. Luo toivoa, vahvista iloa
Iloa ja toivoa tarvitaan erityisesti silloin, kun kuormitustekijät lisääntyvät. Yhteisen ilon kokeminen ja hyvän huomaaminen hellivät mielenterveyttä. Yhteistä iloa voi vaalia erilaisilla tempauksilla, vaikkapa yllättävällä ja ilahduttavalla aamutervehdyksellä koulun ovella. Toisista ihmisistä hyvän huomaamisesta voi tehdä kisan niin aikuisten kuin nuortenkin parissa.
Nuorille on tärkeää sanoittaa, että se mikä on nyt, ei ole ikuisesti. Hanskoja ei kannata lyödä tiskiin nyt, vaan mennä hetki ja päivä kerrallaan – ja se riittää. Enempään ei tarvitse pystyä eikä tulevaa tarvitse murehtia etukäteen. Nuorille voi myös sanoittaa, että korona-aika on ollut osalle hyvin raskasta, mutta yhdessä mennään eteenpäin. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, joita ei edes vielä ymmärrä. Tuokiot unelmoinnille ja haaveilulle ovat tärkeitä. Millaiset asiat tuovat iloa ja rentoutta? Missä olen hyvä? Mitä haluaisin tehdä vuoden päästä?
4. Toimi kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa
Korona-aikana kiusaamistilanteet purskahtivat esiin sosiaalisessa mediassa. Kiusaamisen ehkäisy, kiusaamisen puuttuminen ja jälkiseuranta ovat koko kouluyhteisön tehtävä ja siinä tarvitaan sujuvaa yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Toimiessani opettajana, törmäsin jatkuvasti siihen, että kiusaamistilanteiden selvittely ja seuranta vei paljon työaikaa. Toivoin usein, että koulussa voisi olla enemmän nuoria kohtaavia ammattilaisia ja lisäkäsiä tilanteisiin puuttumiseen.
Koulunuorisotyöntekijä voi nähdä ja kuulla monia sellaisia tilanteita, joihin muiden ammattilaisten silmät eivät ulotu. Koulunuorisotyöntekijän työnkuva ja sen ajallinen ja raamillinen joustavuus ovat omaa luokkaansa verrattuna opettajaan tai oppilashuollon henkilöstöön. Koulunuorisotyöntekijällä voi olla myös hyvät mahdollisuudet kiusaamistilanteiden selvittämiseen ja jälkiseurantaan. Tämä ei suinkaan ole asia, jonka voisi jättää pelkästään koulunuorisotyöntekijän harteille, vaan ennemminkin valtava mahdollisuus, jota ei saa hukata. Mikä on sinun paikkasi koulusi tai oppilaitoksesi kiusaamisen vastaisessa työssä?
5. Madalla kynnystä palata lähiopetukseen
Osalle korona oli hengähdystä kuormittavista sosiaalisista tilanteista, mutta paluu takaisin tuntuukin ylivoimaiselta. Silloin kun paluu etäarjesta lähikontakteihin on hyvin jännittävää, jopa ahdistavaa, tarvitaan kärsivällisyyttä ja sensitiivisyyttä. Koulunuorisotyöntekijä voi olla tärkeänä tukena, kun pohditaan, millaiset pienet stepit auttaisivat nuorta tulemaan koulun seinien sisäpuolelle ja mukaan ryhmän toimintaan. Miten tehdä altistumista pikkuhiljaa ja samaan aikaan vaalia turvallista ryhmää, johon on hyvä palata.
Eräässä koulussa on oma pieni soppi, johon saa tulla rauhoittumaan kouluun tullessa tai koulupäivän aikana. Koulunuorisotyöntekijän kanssa saa tehdä rentoutumisharjoituksia, jutella tai vain olla. Tämän kaltaiset järjestelyt voivat olla tärkeä henkireikä kouluun tuloa jännittävälle oppilaalle ja madaltaa paluuta lähiopetukseen.
6. Vahvista mielenterveystaitoja
Mielenterveystaidot ovat taitoja, joita tarvitaan etenkin tällaisena aikana. Ne antavat keinoja muun muassa käsitellä vaikeita tunteita, sietää epävarmuutta tai auttaa rauhoittumaan. Oman turvaverkon tunnistaminen ja avun hakemisen ja vastaanottamisen taidot ovat niitä, joita jokainen tarvitsee. Mielenterveystaidot ovat myös lääkkeitä kiusaamisen ehkäisyyn, sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen, yhteisöllisyyden rakentamiseen ja stressin vähentämiseen. Selviytymistaidot ovat yksi mielenterveystaito. Omien selviytymistaitojen pohtiminen ja tunnistaminen antavat välineitä pohtia, mikä on auttanut selviytymään korona-ajasta? Ja mitä taitoja voisi jatkossa kokeilla?
Mielenterveystaitoja voi aina vahvistaa ja harjoitella. Ne vähentävät mielenterveyden ongelmia ja antavat keinoja kokea hyvinvointia. Mieli.fi –sivustoilta löytyy runsaasti materiaaleja, joiden avulla voi rakentaa Hyvän mielen kurssin –oppilaille tai käyttää vaikkapa osana oppitunteja tai kerhotoimintaa. Mitä sinä voisit kokeilla?
Myös me aikuiset tarvitsemme mielenterveystaitoja. Kesäisestä tapaamisesta ja keskusteluista jäi mieleen yhteinen huomio ja ymmärrys siitä, miten nuoria kohtaavat ammattilaiset ovat taipuneet moneen. Moni on laittanut itsensä likoon, tehnyt enemmän kuin olisi jaksanut ja paikkaillut siellä, missä on ollut tarvetta. Kaiken keskellä omasta jaksamisesta huolehtiminen on voinut jäädä liian vähälle. Millaiset asiat auttavat sinua palautumaan? Mikä tuo sinulle voimia ja iloa? Mikä auttaa rajaamaan omaa työtä ja millaiset asiat tukevat omaa jaksamista? Millainen yhteistyö tukisi niin omaa kuin myös nuorten ja työyhteisön mielenterveyttä?
Yhteistyö, toisten ammattilaisten työnkuvan tunteminen ja ymmärtäminen sekä kokemus molemminpuolisesta kunnioituksesta on merkittävä voimavara nuoren mielenterveyden edistämisessä. Koko maailmaa ei voi parantaa, mutta monella pienellä teolla voi olla suuri merkitys nuorelle.
Marja Snellman-Aittola
Asiantuntija
Mielenterveyden edistäminen koulu- ja oppilaitosnuorisotyössä
MIELI ry
Osaamiskeskus Nuoska
Linkki Mieli ry:n materiaalisivustolle: https://mieli.fi/fi/materiaalit
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Mieli Suomen Mielenterveys ry on yksi osaamiskeskus Nuoskan osatoteuttajista.