Miten voidaan tehdä kiusaamista ehkäisevää, siihen puuttuvaa ja sen näkyväksi tekevää työtä? Miten kiusaamista ennalta ehkäisevään toimintaan osallistetaan nuoria kasvattamalla samaan aikaan heidän vastuunottokykyään? Millaiset nuoret hyötyisivät uudelleen roolituksesta toimiessaan vastuullisessa tehtävässä? Miten koko kouluyhteisön turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä tekemällä kiusaaminen näkyväksi?
Kysymyksiin etsittiin vastauksia osaamiskeskus Nuoskan, Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Vantaan kaupungin kaksiosaisessa koulutuksessa M-Crew – nuoria osallistava toimintamalli kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Vantaan Martinlaaksossa kehitetyn mallin levittäminen Itä-Suomeen tuli ajankohtaiseksi Nuoskan syksyllä 2022 toteuttaman koulutustarvekyselyn kautta.
Koulutus toteutettiin kaksiosaisena. Perehdytys toteutettiin 12.4.2023 verkossa, syventävä osa 27.9.2023 lähitapahtumana Kuopiossa. Tapahtumaan osallistui eri alojen ammattilaisia yhteisöistä, jotka ovat päättäneet tai pohtineet ottavansa mallin käyttöönsä.
M-Crew -menetelmä on koko yhteisöä sitouttava. Koulujen henkilökunnasta ja nuorisopalveluista valitaan ohjaajat, jotka ovat kiinnostuneita tukemaan nuorten kasvua ja valmiita sitoutumaan kiusaamattomuuden edistämiseen. Ohjaajat valitsevat vuosittain mukaan nuoria, joissa tunnistavat oikeudentajun. Ohjaajat ja nuoret muodostavat tiimiin, joka pyrkii tekemää kiusaamattomuuden näkyväksi, sekä reagoi havaittuihin kiusaamistilanteisiin. Nuorten tulee edustaa tasaisesti koko oppilasryhmää. Valinnat tehdään keväisin ja syksyllä alustavasti mukaan lupautuneet nuoret vahvistavat osallistumisensa. Näkyvä toiminta tapahtuu pareittain ja nuori-ohjaaja -yhteistyössä partiointina välitunneilla.
Vantaan Martinlaakson yhtenäiskoulussa on kahdeksan vuoden aikana kehittynyt selkeä toimintakulttuuri, jossa M-Crew toimijuudesta on tullut nuorille kunnia-asia. Mallin kehittäjät ovat koulunuorisotyöntekijä Kari Järvinen sekä opettajat Kalle Salokannel ja Satu Sorvari. Vantaan kaupungissa malli on levinnyt myös muihin kouluihin. Mallin kehittäjät olivat mukana kouluttamassa myös Itä-Suomessa yhdessä Vantaan kaupungin projektikoordinaattori Maija Mahonin, Vantaan Kilterin koulunuorisotyöntekijä Juha Huopaisen sekä nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian TKI-asiantuntija Heikki Kantosen kanssa. Itä-Suomen koulutuksen syventävän osan toteutustapa oli keskusteleva, paikalliset olot huomioiva kokonaisuus, jossa autettiin löytämään konkreettisia askelmerkkejä toiminnan aloittamiseen.
Menetelmään kuuluu joustavuutta ja paikallisia soveltamisen mahdollisuuksia. Nuoret osallistetaan sääntöjen laatimiseen ja jopa menetelmän nimi ja tunnukset ovat paikallisesti sovittavissa. Kilterin koulun malli on nimeltään Kiltsi-Crew ja Mikkelin Rantakylän koulun edustaja pohti menetelmän nimeämistä R-Crew nimellä. Tärkeintä on saada nuoret ja kasvattajayhteisö omaksumaan nimi ja malli. Menetelmän monet tavat nähdä toimintamalli merkityksellisenä tukeva yhteisöön kiinnittymistä. Kiusaamisen ehkäisyn lisäksi malli tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kasvaa vastuuseen ja opetella työelämätaitoja. Menetelmä on myös monialaista yhteistyötä sekä koko koulun yhteisöllisyyttä tukeva ja kehittävä rakenne. Yhdessä toimiminen sisältää myös mahdollisuuden demokraattisen päätöksenteon opetteluun. Mukana olleet nuoret ovat myös saaneet hyötyä aktiivisuudestaan jatko-opintoihin hakeutuessaan.
M-Crew on yksi tapa tehdä kiusaamisen vastainen työ näkyväksi. Malli soveltuu käytettäväksi yhdessä muiden menetelmien kanssa. Nuorten toiminnan kautta esille nousseet kiusaamistilanteet voidaan viedä jatkokäsittelyyn esimerkiksi Kiva-koulu ja Resto-prosesseihin. Yhteistyö ja rinnakkain toimiminen tukioppilaiden ja oppilaskuntien kanssa sopii myös menetelmään. Oleellista on luoda paikallisesti sopivat käytännöt vastuun kantamiselle.
Itä-Suomen koulutuskokonaisuus toteutettiin mallin perusperiaatteiden mukaisesti paikallisiin oloihin sopeuttaen. Yhteinen suunnittelu ja toteutus Nuoskan, aluehallintoviraston ja mallin kehittäjien kanssa tarjosi myös kouluttajille oppimisen paikkoja: esimerkiksi myös vapaaehtoiset nuoret voivat keskenään tehdä ehdotuksia uusien henkilökunnan jäsenten kutsumiseksi ohjaajiksi. Kun ohjaajat valitsevat mukaan pyydettävät nuoret, on tasapuolista toimia myös toisin päin. Oikeudentaju on mukaan valittujen tärkein ominaisuus. Koulumenestyksellä tai henkilöstön roolilla ei ole vastaavaa merkitystä.
Syventävässä koulutuksessa oli havaittavissa aitoa innostusta ja myönteistä pöhinää. Jatkotoimistakin sovittiin paikallisen kehittämisen tueksi. Kiinnostusta mallin soveltamiseen on erityisesti Liperissä, Mäntyharjulla ja Mikkelissä. On kiinnostavaa nähdä, kaunistuvatko kiusaamistilastot näissä kunnissa.
Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija
Osaamiskeskus Nuoska, Juvenia, Xamk
Kuvateksti: M-Crew menetelmän koulutus 27.9.2023 Kuopiossa. Kalle Salokannel ja Satu Sorvari osallistuivat iltapäivään etäyhteyksillä.
Lisätietoja menetelmän toimivuudesta:
Helenius, I. 2022. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön merkitys nuoren sosiaalisen ja poliittisen osallisuuden kokemuksen rakentumisessa. Pro gradu -tutkielma.
linkki: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/343918
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen mmattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Vantaan kaupunki on yksi Nuoskan osatoteuttajista.