Nuoreen kohdistuva tutustuminen, tunnistaminen ja tukeminen ovat tulleet tutuiksi useille nuorten kanssa toimiville ammattilaisille.

Etelä-Savossa vuosina 2017-2018 järjestetty myönteisen tunnistamisen koulutus toteutui kolmiosaisena työpajakokonaisuutena, joihin osallistui yhteensä lähes neljäkymmentä nuorisoalan ammattilaista. Koulutuksessa tutkimuksen ja työelämän tietotaitoa tuotiin yhteen. Työskentelyllä tuettiin kunnissa kehitteillä olevia nuorten kohtaamisen ja sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintoja sekä tarjottiin nuorisotyön ammattilaisille mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kouluttautumiseen.

 

Yhteinen kehittämistyö on kohdentunut erityisesti Digillä Duuniin! –hankkeen toimenpiteissä Itse tehty tulevaisuus (ITU) –ryhmätoimintamallin kehittämiseen. Toimintaa on ollut vuoden 2018 loppuun mennessä Anttolassa, Hirvensalmella, Kangasniemellä, Pertunmaalla ja Savonlinnassa. Myönteisen tunnistamisen koulutuksen kolmatta työpajaa varten kuvattiin video mukana olleita paikallisia ohjaajia haastatellen.

 

Kolme ammattilaista vastasivat kysymyksiin:

  1. Mikä auttaa tunnistamaan ja antamaan nuorelle tunnustusta?
  2. Mikä on sinulle luonteva tapa tutustua nuoreen?
  3. Mitä uutta olet oppinut nuoren tukemisesta?
  4. Mitä myönteisen tunnistamisen teoria on tarjonnut sinulle?

 

Katso video:

 

Ammattilaisten lisäksi kerättiin kokemuksia ITU-ryhmissä mukana olleilta nuorilta. Monilta oleellisilta osiltaan nuorten ja ammattilaisten kokemukset kohdistuivat samoihin asioihin. Nämä muodostavat tärkeimmät raamit sille mihin suuntaan kehittämistyötä tulee viedä.

 

Yksi selkeä näkökulma ryhmien onnistumiseen liittyy siihen, että osallistujat saavat keskustella aiheista monipuolisesti. Näin samaan asiaan löytyy useita toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Osallistujille tarjoutuu aidosti mahdollisuus valita oma kantansa asioihin, jolloin myös osallisuuden kokemus vahvistuu. Oman mielipiteen jakaminen muulle ryhmälle antaa myös mahdollisuuden tunnistaa tämä näkemys, ja antaa sille oikeanlaista tunnustusta.

Nuoret arvostavat sitä, kun ryhmätapaamisissa ei ole liian tarkasti rajattua teemaa. Jokaisen oma puheenvuoro voi johtaa pidempäänkin keskusteluun. Tällä väistetään kokemus siitä, että joku muu määräisi mistä tulee olla kiinnostunut, tai mitä seuraavaksi pitää tehdä.

 

Koulutuksen ja työpajojen vaikutukset ryhmätoimintojen mallintamiseen näkyvät erityisesti siinä, miten toimintaa rytmittävät harjoitukset kannattaa luoda. On hyvä suosia sellaisia käytäntöjä, että harjoituksen aikana itsessään tuotetaan mahdollisimman paljon tietoa. ITU-ohjaajan materiaaleissa keskitytään ohjeistamaan erilaisten aiheiden ja keskustelun synnyttämisen tyylien käyttöön, eikä luoda teemoihin liian tarkkaan strukturoituja harjoituksia. Tällöin toiminnassa korostuu nuorilähtöisyys. Myönteisen tunnistamisen elementtien; tutustuminen, tunnistaminen ja tukeminen toteutuminen mahdollistuu näin hyvin.

Myönteistä tunnistamista käsitellään hankkeen aikana vielä ainakin kerran, Mikkelissä 19.3.2019 järjestettävän Yhdessä uskallamme enemmän -seminaarin yhteydessä. Lisäksi teoria antaa ryhtiä nuorten ryhmätoimintojen kehittämiseen, jonka käytännön työ jatkuu Etelä-Savon kunnissa läpi koko hankkeen toiminta-ajan. Mikäli jollakin paikkakunnalla halutaan vielä mukaan yhteistyöverkostoon, ottakaa yhteyttä hankkeen työntekijöihin.

 

Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

 

Digillä duuniin! – Digitaaliset sovellukset nuorten työllisyyspalveluissa -hanke alkoi 1.6.2017 ja päättyy 31.5.2020. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia ja osatoteuttajana toimii Otavan Opisto. Hanketta toteuttamassa on myös Xamkin Pienyrityskeskus. Hanketta rahoittavat toteuttajatahojen ohella Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

Jaa sivu