Sosiaali- ja terveysalan muutoksista, sotesta, on puhuttu vuosia. Nyt sitä ei suunnitellussa muodossaan tullut, mutta muutos on kuitenkin väistämätöntä. Kyseessä ei ole vain julkisen palvelujärjestelmän muutos, vaan se koskettaa jotenkin jokaista alalla työskentelevää sekä palveluiden käyttäjiä. Siksi minunkin, yhden naisen kuntoutusalan yrittäjänä on omalta osaltani mietittävä mitä se tarkoittaa, miten yritykseni toimintaedellytykset muuttuvat, miten yhteiskunta muuttuu. Millaisia on yritykseni tarjoamat palvelut tulevaisuudessa? Kuka niitä ostaa ja millaisia sopimuksia ja kilpailutuksia jatkossa tulee olemaan?

Osin noihin pohdintoihin lähdin hakemaan vastauksia ja vertaistukea osallistumalla Xamkin hallinnoimaan TUTU-hankkeeseen. Ensimmäinen kokoontuminen huhtikuun alussa oli lupauksia antava. Noin parinkymmenen hengen porukassa tuotiin avoimesti esiin mietteitä tässä ajassa toimimisesta sote-alalla niin yritysmaailman kuin järjestötoimijoiden silmin. Ensimmäistä tapaamiskertaa leimasi tutustuminen toisiimme sekä hankkeen mahdollisuuksiin. Hankkeen tavoite on auttaa meitä löytämään vielä avaamattomien mahdollisuuksien ovia verkostoitumalla ja jäsentämällä osaamista ja palveluita eri tavoin. Itsellä ainakin vahvistui ajatus siitä, että hankkeeseen osallistuminen on mahdollisuuteni kehittää yritystoimintaa seuraavat pari vuotta tavoitteellisesti. Hankeaikataulu ja yhteiset kokoontumiset eri teemojen ympärille pakottaa luomaan aikataulun asioiden eteenpäin viemiselle. Se on näin yhden naisen yrityksessä usein jäänyt ajattelun asteelle, kun arjen työn imu vie mennessään.

Ensimmäisellä kerralla meitä johdatti palvelumuotoilun maailmaan Piia Innanen Palvelumuotoilu Palosta. Olen jonkin verran aiheeseen jo eri yhteyksissä perehtynyt, mutta kummasti taas ajatuksiin pullahti uusia juttuja ja uskon, että tämä palvelujen muotoilu tulee olemaan itselle tärkeä työkalu. Monta hyvää nostoa iltapäivän esityksestä kirjasin muistikirjaani, mutta eniten jäi mieleen pyörimään ajatus siitä, miten huonosti suunniteltu palvelu voi koitua kustannuksiltaan todella suureksi.

Toinen ensimmäisen kokoontumiskerran oivalluksista oli se, miten vähän yritykset ja järjestöt loppujen lopuksi tuntevat toistensa toimintaa ja mahdollisuuksia yhteistyöhön niin, että siitä hyötyy molemmat osapuolet ja tietenkin palveluiden käyttäjät. Sattumanvarainen istumajärjestys toi vierustoverikseni yhdistyspuolen toimijan ja siinä kahvikupin äärellä varmasti molemmin puolin syveni ymmärrys toinen toisensa työstä ja siitä mitä yhteisiä rajapintoja meillä on. Ensi kerralla taidan parkkeerata jonkun entuudestaan tuntemattoman toimijan viereen istumaan, kun tällaisia oivalluksia jo heti alkoi viriämään.

 

Blogitekstin kirjoittaja Toimintaterapeutti Jasu Forss on mikkeliläinen kuntoutusalan yrittäjä. Jasu on työskennellyt 20 vuotta toimintaterapeuttina ja työuraan mahtuu kymmenvuotisen yrittäjäpolun lisäksi vuosia toimintaterapeuttina erikoissairaanhoidossa sekä hanketyötä niin järjestössä kuin julkisella sektorilla. Asiakastyön lisäksi Jasu toimii luennoitsijana ja kouluttajana. Jasu kuvaa työtään asiakkaiden arjen ytimeen pureutumisena ja rinnalla kulkemisena. Tärkeää on auttaa asiakkaita löytämään itselleen merkitykselliset toiminnat ja asiat elämäntilanteessa, jossa sairaus tai vamma on voinut arjen tasapainoa horjuttaa. Toimintaterapeutti Jasu Forss on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukanaolevista yrittäjistä.

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.

Jaa sivu