Väsyttääkö, kun kevätaurinko kurkkii ikkunoista? Aloitetaan yrityksesi työhyvinvointisuunnitelman teko Voi hyvin yritys -hankkeen ensimmäisessä aamukahvitilaisuudessa.
Tilaisuus pidetään keskiviikkona 13.3.2019 kello 8 – 10 XLabin tiloissa (Kirkkokatu 20, Kotka). Kahvit juodaan kello 8 – 8.30, ja alustus on kello 8.30 – 9. Sen pohjalta jatketaan keskustelulla ja työpajalla kello 9 – 10.
Oma ja yrityksen työhyvinvointisuunnitelma
Suunnitelma lähtee liikkeelle työkykytalo-mallista (https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyokykytalo/). Mallin avulla on hyvä miettiä omaan ja yrityksen työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta
Huomasitko taas, että hiihtolenkit ovat jääneet tältäkin talvelta tekemättä? Syömiset ovat muuttuneet pikaruuaksi. Kiireessä yöunet ovat jääneet vähiin. Työstä on tullut puurtamista, eikä mikään innosta.
Tässä vaiheessa Sinun on hyvä tarkastella omia terveystottumuksiasi, yleisesti terveyttäsi ja arjen arkisista asioista selviytymistä eli toimintakykyäsi. Näistä asioista huolehtiminen luo pohjan työssä jaksamiselle ja innostumiselle.
Käy testaamassa oma terveytesi ja työkykysi itsearviointimittarilla osoitteessa www.ttl.fi/oma-arvio. Saat saman tien palautteen vinkkeineen.
Ammatillinen osaaminen vaatii jatkuvaa huoltoa muuttuvassa maailmassa
Työelämä muuttuu koko ajan. Tiedoille ja taidoille tulee uusia vaatimuksia. Koko ajan pitäisi oppia uusia älylaitteita ja tietokoneohjelmia. Työ ja muu elämä sekoittuvat, mikä aiheuttaa työhyvinvoinnille haasteita. Onko minulla enää ollenkaan vapaa-aikaa? Saanko tehdä mahdollisimman joustavasti töitä?
Oman osaamisen parantamisessa ja oman alan tietämyksen lisäämisessä erilaiset koulutukset ovat tarpeellisia. Nykyosaamisessa myös vuorovaikutustaidot ja itsensä johtaminen korostuvat.
Asennoituminen ja motivoituminen omaan työhön haastavat meitä
Vaikka työnteko on yleensä mukavaa, joskus työ myös kyllästyttää, ja se on ihan normaalia. On tärkeää arvostaa omaa työtään ja saada arvostavaa palautetta. Tavoitteiden ja erilaisten haasteiden saavuttaminen työssä luo iloa ja uusia ideoita. Oman toimeentulon varmistaminen on monilla tärkein syy tehdä töitä.
Olemme kokonaisvaltaisia ihmisiä, joten myös työn ulkopuoliset asiat vaikuttavat meihin, esimerkiksi perhesuhteiden vaikeudet. Hyvinvoiva yrittäjä ja työntekijät tuottavat hyvää tulosta yrityksessä.
Jos motivoituminen omaan työhön ja yritykseen rupeaa reistailemaan, kannattaa hakea apua esimerkiksi omasta työterveyshuollosta. Osoitteesta https://www.ttl.fi/yrittaja/pienyrityksen-tyoterveyshuolto/ selviää, miksi ja miten kannattaa hankkia yrityksen työterveyshuolto.
Menestyvä yrittäjä johtaa systemaattisesti työtä, työympäristöä ja työyhteisöä
Omaa työtään kannattaa pysähtyä miettimään säännöllisesti. Varaa siis almanakastasi yksi päivä suunnitteluun, jolloin mietit, onko työssä jotain muuttunut. Pitäisikö siihen reagoida ja muuttaa toimintatapoja?
Asiakaskunta saattaa muuttua tai tulee kausivaihteluita. Pitäisikö mahdollisesti tehdä jotain esimerkiksi kausivaihteluiden aiheuttamille kassavirran muutoksille?
Yrityksesi työsuojelupäällikkönä Sinun täytyy tehdä yrityksesi työn riskinarviointi, jonka avulla saat hyvin kartoitettua yrityksesi vaarat ja voimavarat. Tämän jälkeen on helpompi tehdä kirjallinen suunnitelma vaarojen poistamiseksi ja vähentämiseksi. Tätä harjoitellaan 13.3. työpajassa.
Yrityksesi työyhteisöstä kannattaa pitää huolta. Käy testaamassa osoitteessa https://www.ttl.fi/testaa-millainen-tyohyvinvoinnin-kylvaja-olet/, millainen työhyvinvoinnin kylväjä Sinä olet!
Yksinyrittäjä joutuu luomaan oman työyhteisönsä. Useaa yrittäjää helpottaa, kun voi jakaa yrittäjyyden iloja ja suruja toisten kanssa. Verkostoitua voi esim. ammattijärjestöön, yrittäjäjärjestöön ja yhteisten työtilojen käyttäjiin. Yksi tapa on myös tutustua ja liittyä maakuntien työhyvinvointiverkostoon (https://www.ttl.fi/tutkimushanke/tyopaikkojen-tyohyvinvointiverkosto/). Nappaa tästä vielä yksi linkki sivuillemme http://www.ttl.fi/yrittajaja tilaa uusi Yritykset kuntoon! -uutiskirje.
Muista tykätä itsestäsi!
Teksti ja kuvat: Kristina Ruuskanen
Erityisasiantuntija
Työterveyslaitos