Minne vie reikäisen t-paidan tie? Jätetekstiiliä odottaa entistä varmemmin uusi elämä. EU-lainsäädännön myötä kierrätys tehostuu – ja Xamkin osaaminen Etelä-Savossa tuo alueelle myös uutta elinvoimaa.

EU velvoittaa jäsenmaitaan nostamaan tekstiilien kierrätysastetta 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, joka on myös maamme tekstiilialan hiilineutraaliuden tavoitevuosi. Valmius tekstiilijätteen vastaanottamiseen kunnissa tulee olla jo vuonna 2023. Samaan aikaan, kun kierrätysastetta kasvatetaan, on luotava myös kestävän kehityksen mukaisia kierrätysmateriaalin jatkojalostamisen tapoja. Harppaus on Suomelle suuri. 

Xamkin ympäristöturvallisuusalan tutkimusryhmän asiantuntijat selvittivät, mitä asialle voisi tehdä alueellista ja kansainvälistä toimintaa kehittämällä – ja ennen kaikkea, millaisia ovat avautuvat liiketoimintamahdollisuudet sekä työllistävä vaikutus.  

Globaalia onnistumista tukeakseen Xamk tekee kansainvälistä yhteistyötä New Cotton –projektissa. Ruohonjuuritason perusta on kuitenkin paikallinen toiminta, jolle Xamk on luonut tulevaisuuden suuntaviivoja Etelä-Savoon keskittyvässä Mekstiili-suunnitteluhankkeessa.

Saattaako reikäisen t-paidan tie siis tulevaisuudessa viedä paikallisen keräyspisteen kautta kansainvälisille markkinoille? 

Mekstiili tarttui haasteeseen Etelä-Savossa

Mekstiili-suunnitteluhanke kokosi aktiivisen yhteistyöverkoston ja selvitti tekstiilikiertotalouden nykytilaa sekä kehittämismahdollisuuksia Etelä-Savossa. Keskeisiä teemoja olivat mm. työllisyysvaikutuksen sekä kustannustehokkaiden toimintamallien kartoittaminen, mutta myös tekstiilijakeen kierrätyksen käytännön kysymykset.  

Tekstiilikierrätys on jokaista lähellä oleva asia ja työskentely ajankohtaisen aiheen parissa on ollut palkitsevaa. On mahtavaa vaikuttaa omalla työllään alueen kehitykseen, sanoo tutkimusinsinööri Miia Sourander Xamkista. 

Kokeiluja, havaintoja ja tutkimista

Poistotekstiilin keräyksessä ja lajittelussa tehdyt kokeilut toivat arvokasta tietoa ja kokemusta. Mikkelissä keväällä 2022 toteutettu kahden viikon mittainen poistotekstiilien keräys- ja lajittelukokeilu sai hyvän vastaanoton:

Keräys kasasi 10 000 kiloa poistotekstiiliä ja ihmiset ovat selvästikin valmiita osallistumaan, projektipäällikkö Kati Jordan kertoo. 

Aihe on kuitenkin kotitalouksille uusi ja ohjeistusta tarvitaan: hankaluutena on, että kerättyjen poistotekstiilien seassa on paljon sinne kuulumatonta materiaalia.

Reikäisen t-paidan uusi elämä ei saa tyssätä liian kosteisiin kierrätysmateriaalin säilytysolosuhteisiin tai törkyisiin seuralaisiin. Toisaalta myös pitkät tai ekologisesti epäedulliset logistiset ketjut saattavat peitota hyvät tarkoitusperät. 

Helpointa ja yksinkertaisinta on aloittaa poistotekstiilikeräys lajittelu- ja kierrätyskeskuksella sekä pienjäteasemilla. Kun keräys tapahtuu valvotussa paikassa, keräysastiaan myös päätyy vähemmän sinne kuulumatonta materiaalia, sanoo yhteistyökumppani Anne Laitinen Metsäsairilasta.  

Kuvassa yhteistyökumppanit Pauliina Kuukka Mikkelin toimintakeskuksesta, Miia Sourander Xamkista ja Anne Laitinen Metsäsairilasta. (Kuva Pihla Liukkonen)

Resurssiviisas kiertotalous vaatii suunnitelmallisuutta

Kiertotalousajattelu vaatii laajaa kokonaisuuden hallintaa. Xamkin asiantuntijat tarkastelivat lajitteluprosessin vaiheita, haasteita, olosuhteita ja lajittelunopeuden merkitystä arvioidessaan kierrätyksen kustannustehokkuutta sekä resurssiviisautta. Samalla saatiin tietoa työllisyysvaikutuksista. 

Selvitystyön perusteella asiantuntijamme suosittelevat lajittelutoiminnan järjestämistä keskitetysti Etelä-Savon alueella, mikä tarkoittaisi yhden lajittelukeskuksen perustamista esimerkiksi Mikkeliin. Lisäksi voitaisiin suorittaa pienimuotoista esilajittelua paikallisesti, jolloin tekstiilien kokonaislaatu pysyy parempana. 
 
Työllisyysvaikutukset puolestaan ovat riippuvaisia muun muassa kerättävien tekstiilien määrästä, jatkokäsittelystä ja käsiteltyjen tekstiilien käyttötarkoituksesta. Parhaimmillaan tekstiilikiertotalous voisi tuottaa Etelä-Savon alueelle jopa 29 henkilötyövuotta.

Mekstiili-hankkeessa luotu yhteistyöverkosto mahdollistaa Mikkelin alueen kunnille uuden tekstiilijätelain mukaisen toimimisen. Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet luovat Mikkeliin edellytykset kustannustehokkaaseen yhteistyöhön myös muiden alueiden kanssa.

Tuotettu kehittämissuunnitelma tarjoaa vankan perustan Etelä-Savon tekstiilikiertotaloudelle.

 

Tutustu Tekstiilikiertotalouden alueelliseen kehittämissuunnitelmaan >>

Kansainvälistä yhteistyötä New Cotton -projektissa

Laajemmin tarkasteluna tekstiilikiertotalouden kehittäminen on globaali haaste. Vastuullisten arvoketjujen tuottamiseen tarvitaan erikoistuneen asiantuntijaosaamisen yhteen saattamista myös kansainvälisesti. 

New Cotton -projektissa Xamk kehittää 12 kansainvälisen kumppanin kanssa teknologioita ja toimintamallia, jossa tekstiilijäte kierrätetään, prosessoidaan uudelleen käytettäväksi kuiduksi, langaksi – ja palautetaan kaupallisiksi tuotteiksi. Xamkin Savonlinnassa sijaitsevan Kuitulaboratorion vastuulla on tekstiilijätteen kemiallisen esikäsittelyn kehittäminen.

Miltei teolliseen tuotantokapasiteettiin pystyvän Xamkin Kuitulabran vahvuus tässä projektissa on skaalaamisen mahdollisuus: pystymme ponnistamaan pienistä kokeiluista suurempaan mittakaavaan ja mallintamaan teollista prosessia, kertoo Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri. 

Projektissa tehdään myös elinkaariarviointi eli LCA-tarkastelu (Life Cycle Assessment) koko valmistusprosessille. Menetelmä tuo esiin uudenlaisessa prosessissa valmistettujen tuotteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.

Suomesta projektiin osallistuvat Xamkin lisäksi Aalto yliopisto sekä hanketta johtava bioteknologiayritys Infinited Fiber Company. Muut kumppanit tulevat Alankomaista, Portugalista, Ruotsista, Saksasta, Sloveniasta ja Turkista. Projekti näyttää tietä, inspiroi ja tarjoaa tekstiilikiertotalouden jatkokehitykselle vahvan jalansijan. 

Globaali haaste edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja asiantuntijaosaamisen yhteen saattamista.

Pioneeriprojektit näyttävät tietä, inspiroivat ja tarjoavat jatkokehitykselle jalansijan. 

Reikäisen t-paidan uusi elämä tuottaa työpaikkoja

Tekstiilikiertotalouden kehittämiseksi tarvitaan uutta osaamista, jolle on hyvät edellytykset Kaakkois-Suomessa saatavilla olevan koulutuksen ja TKI-osaamisen ansioista. Tämä puolestaan tarjoaa perustan tekstiilikiertotalouden liiketoiminnalle ja työpaikoille.

Uusia työpaikkoja syntyy todennäköisesti poistotekstiilien kierrätysprosessiin ja uusien ekologisten tekstiilikuitujen kehittämiseen. Alueellisissa lajittelukeskuksissa työtehtäviä syntyy myös mm. työnjohtoon, tuotteiden suunnitteluun, siivoukseen, huoltoon sekä asiakaspalveluun. Ohessa liiketoimintaa ja työtehtäviä muodostuu keräysvälineiden valmistajille, kuljetusyrityksille ja lajitteluun osallistuville yhteistyökumppaneille. 

Mikäli poistotekstiilin jalostaminen kierrätyskuiduksi vakiinnutetaan liiketoiminnaksi ja Suomeen luodaan uusiokuituja hyödyntävää tekstiiliteollisuutta – tarkoittaa tämäkin lisää uusia työpaikkoja.

Kaakkois-Suomessa saatavilla oleva koulutus ja TKI-osaaminen tarjoavat perustan tekstiilikiertotalouden liiketoiminnalle ja työpaikoille.

Tehty työ luo etumatkaa uudelle liiketoiminnalle

Etelä-Savoon on kehittymässä valtakunnallinen tekstiilikiertotalouden osaamisen keskittymä, joka edistää alan koulutusta, tutkimusta ja uuden liiketoiminnan syntymistä. 
 
Monilla ratkaisuilla on EU:n asettamassa aikataulussa jo kiire. Etelä-Savo voisi pienenä ja ketteränä toimijana kääntää tilanteen alueen eduksi. Tulevaisuuden megatrendeihin on tartuttava aktiivisesti, ja on hyödynnettävä korkeakoulujen innovaatiopotentiaalia sekä toimivia yhteistyöverkostoja.  
 
Tulevaisuuden Suomessa voi olettaa olevan muutamia alueellisia lajittelukeskuksia, joihin poistotekstiilit ohjataan laajemmalta alueelta. Itä-Suomen osalta vaihtoehtona on lajittelukeskuksen sijoittaminen Mikkeliin. Xamkin tekemä kehittämissuunnitelma ja taustatyö antaa tälle hyvän pohjan. 
 
Suomalaiset yritykset voivat onnistua viemään osaamistaan ensimmäisten joukossa myös ulkomaille. Ennakointitieto ja varhainen liikkeelle lähteminen vahvistavat Suomen kilpailukykyä kansainvälisessä tekstiilikiertotalouden kestävyysloikassa. Parhaimmillaan reikäiset t-paidat voivat olla tulevaisuuden menestyksen yksi perusta.

Etelä-Savoon on kehittymässä valtakunnallinen tekstiilikiertotalouden osaamisen keskittymä.

 

Ennakointi ja varhainen liikkeelle lähteminen vahvistavat Suomen kilpailukykyä kansainvälisesti.

Lisätietoa

Tekstiili- ja muotiteollisuus aiheuttavat kasvihuonepäästöjä teollisuuden aloista toiseksi eniten maailmassa. Ympäristökuormaa muodostuu myös esim. uusiutumattomien luonnonvarojen- ja vedenkulutuksen myötä.

Suomen kotitalouksilta ohjautuu uudelleenkäyttöön noin 10 000 tonnia ja sekajätteeseen noin 40 000 tonnia tekstiiliä vuosittain. Tekstiilijätettä on arvioitu syntyvän maailmanlaajuisesti n. 92 milj. tonnia vuodessa.

Uusi jäteasetus velvoittaa kuntia

Uusi jäteasetus (Suomen valtioneuvosto 18.11.2021) velvoittaa kuntia tehostamaan jätteen erilliskeräystä ja kierrätystä. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään 1.1.2023. Muutokset perustuvat EU:n niin sanottuun jätesäädöspakettiin.

Metsä, ympäristö ja energia

Xamkin Metsä, ympäristö ja energia TKI-vahvuusalalla kehitetään kehitetään uusia tuotteita, tuotantoprosesseja sekä mittaus- ja monitorointiratkaisuja bio- ja kiertotalouden sekä teknologiateollisuuden aloilla. 

Erityisosaamistamme ovat biotuote- ja kuitutekniikka, jätevesien puhdistus, ympäristöturvallisuus, puun modifiointi sekä energiatekniikka. Teemme vuosittain yhteistyötä lähes 400 yrityksen kanssa.

Lue lisää: Kohti kestävämpää tekstiiliteollisuutta, Xamk READ 1/2022
Uudet innovaatiot tarjoavat ratkaisuja tekstiilikiertotalouteen, Xamk READ 4/2021
Mekstiili edistää tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savossa, Xamk READ 3/2021

Mekstiili on saanut rahoitusta Etelä-Savon maakuntaliiton maakunnan omaehtoisen kehittämisen määrärahasta. New Cotton on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus ja innovaatio ohjelmasta (GA Nro. 101000559).

Artikkelisarja alkaa

Miten Xamk toiminnallaan edistää alueellista elinvoimaa ja vastuullisuutta? Julkaisemme aiheesta 1-3 artikkelia kuukausittain.