Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on viimeisimpien vuosien aikana noussut merkittäväksi tekijäksi oppilaiden, opiskelijoiden, henkilökunnan ja koko kouluyhteisön hyvinvointiin vaikuttamisessa. Aiheen äärellä oltiin jälleen 17.-18.3.2022, kun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia ja Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestivät jo kymmenennen Uusi koulu -seminaarin. Pääteemoja olivat kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän yhteisöllisen nuorisotyön toimivat käytännöt sekä nuorten vertaissuhteiden merkitys.
Nuorisotyön ja koulun yhteistyölle avautuu paljon mahdollisuuksia. Kouluissa ja oppilaitoksissa on selkeä tarve nuoria kohtaavalle ja osallisuutta vahvistavalle konkreettiselle toiminnalle. Aikuisten tarjoamalla monialaisella tuella on tärkeä merkityksensä, kuten myös nuorten keskinäisillä vertaissuhteilla.
Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola vetosi avauspuheessaan koulun ja nuorisotyön yhteiseen terveen kasvun ja hyvän oppimisen edistämisen perustehtävään, peräänkuuluttaen toimintaan vaikuttavien hallinnollisten siilojen purkamista. Opettaminen ja nuorisotyölliset menetelmät tukevat toisiaan lasten ja nuorten arjessa tapahtuvassa perustehtävän toteuttamisessa.
- Päivä: torstai 17.3.2022
Ensimmäinen seminaaripäivä sisälsi kaikille yhteistä ohjelmaa, jotka muodostivat tuoreen tieteellisen tutkimuksen ja Osaamiskeskus Nuoskassa kehitettyjen menetelmien esittelyn kautta johdannon seminaarin toisen seminaaripäivän työpajoille.
Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta kuvasi jo noin 20 vuotta vahvistunutta nuorisotyötä kouluissa, ja kunnallisen nuorisotyön paikkoja koulu- ja oppilaitosyhteydessä. Yhteistyön asema kunnallisen nuorisotyön kentällä on vahva. Kuitenkin toiminnassa on nähtävissä sääntelemättömyyttä ja suurta variaatiota, eikä juridista perustaa ole. Toiminta on luonteeltaan tiloja luovaa ja siltoja rakentavaa. Nuorisotyö on yhtäältä vakiintunut mutta toisaalta sen asema kouluissa ja oppilaitoksissa on irrallinen.
Christina Salmivalli puhui lapsuuden ja nuoruuden vertaissuhteiden merkityksestä kehityksessä, ja korosti sitä, miten paljon myönteisiä vaikutuksia vertaissuhteilla on muun muassa kognitiivisten-, sosiaalisten- ja yhteistyötaitojen kehittymiseen. Vertaissuhteet voivat olla myös lasta ja nuorta suojaavia tekijöitä stressaavissa tai traumaattisissa tilanteissa. Vertaissuhteiden vaikutukset voivat olla myös kielteisiä, mutta silti lapsille ja nuorille itselleen hyvin merkityksellisiä suhteita.
Ensimmäisen päivän kolmas ohjelmanumero koostui keskustelusta, jossa olivat mukana Nuoskan asiantuntijat Heikki Korhonen Kehittämiskeskus Opinkirjosta, Marja Snellman-Aittola Mieli Suomen mielenterveys ry:stä sekä Niina Himanka Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:stä. Kolmikko esitteli tuoreita ja vielä osittain kehityksen alla olevia menetelmiä. Pääosassa olivat Kasku – kasvatuskumppanuus, KAMU – kaveri mielessä sekä Kaverituki päihdehuollossa -mallit. Keskustelijat halusivat seminaariyleisön kiinnittävän huomiota koulujen ja oppilaitosten arjessa erityisesti läsnä olemiseen, hyvän lisäämiseen ja yhteistyöhön.
Itä-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi Kohonen kokosi päivän päätteeksi yhteen ohjelman teemoja. Hän myös kannusti kaikkia kokeilemaan uusia menetelmiä, ja hyödyntämään yhteiskehittämistä. Kehittämistyön tulos voi olla myös se, että ei onnistu. Aikataulu- ja resurssipaineet voivat olla kovia, mutta rohkea kokeileminen yleensä palkitsee.
- Päivä: Perjantai 18.3.2022
Toisena seminaaripäivänä osallistujat jakautuivat lähi-, hybridi- ja etätyöpajoihin, joissa käsiteltiin yhteensä 11 aihetta, 18 työpajan toteutuksessa. Seminaarin päätteeksi pajojen ohjaajilta ja yleisöltä kysyttiin leikkisästi, mistä “kympin arvoinen” koulu muodostuu. Koostimme upeista näkökulmista seuraavat hyvän koulun ydintekijät.
- Nuoruuden ja pedagogiikan yhteinen sydän sykkii oppimisen ja vertaissuhteiden äärellä.
- Jokainen saa tulla näkyväksi ja kuulluksi sellaisena kuin on, sekä kehittää itseään ja kokea onnistumista.
- Henkilökunta on nuorten tasolla, välittää ja on aidosti kiinnostunut siitä ketä nuoret ovat ja mitä heille kuuluu.
- Ilmapiiri on avoin ja peloton, jokainen uskaltaa avata suunsa, olla eri mieltä, käydä keskusteluja ja muuttua.
- Oppilaat ja opiskelijat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan toimintaan ja päätöksentekoon.
- Aikuisyhteisö toimii positiivisena esimerkkinä yhteisönä toimimisesta ja tarjoaa vahvaa kollegiaalista tukea toisilleen.
- Yhteistyötä tehdään ja verkostoja luodaan rohkeasti, laajentaen koulua myös koulun seinien ulkopuolelle.
- Jokapäiväiseen yhteisöön on helppo tulla, yhdessä tekemiselle on aikaa ja kohtaamiset sekä läsnäolo luovat turvallisen olon.
- Vahva yhteisö kantaa ja kannattelee jäseniään ja siihen halutaan kuulua.
- Jokainen on osa muutosta ja jokaisella yksilöllä on kokonaisuudelle merkitystä.
Hieno muistutus löytyy vielä päivän viimeisestä yleisökommentista; “Hyvä koulu vaikuttaa kaikkeen ja loppuelämään, eikä sitä kannata arvioida numerolla”. Tämä kuvastaa hyvin koko seminaarin henkeä. Hyvä koulu on enemmän kuin lista tekijöitä tai nimettyjä asioita. Koulu voi olla hyvä paikka kasvaa monin erilaisin tavoin. Läsnäoloa, yhteistyötä, vertaissuhteiden tukea ja positiivista kohtaamista, ei voi liikaa korostaa.
Seminaari tarjosi monen osallistujan mielestä myös positiivisen kohtaamisen paikan koronan jälkeiseen aikaan, ja antoi paljon uutta potkua koulu- ja oppilaitosnuorisotyön sekä koulun yhteiselle kehittämiselle. Teeman äärellä kokoontui paikan päällä kahden päivän aikana n. 70 osallistujaa ja verkon välityksellä lähes 200 osallistujaa lisää. Jonkinlaisena lopputulemana voidaan sanoa, että “kympin arvoinen” koulu ei ole koskaan valmis, vaan heijastelee saumattomasti aikaansa, antaa nuoruuden voimalle paikan elää, hengittää, kasvaa ja muuttaa maailmaa.
Heikki Kantonen
TKI-asiantuntija
Osaamiskeskus Nuoska
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
Helinä Juurinen
TKI-asiantuntija
Yhessä eteenpäin – hanke (ESR)
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
YLÄKUVA: Perjantain työpajojen toteuttajia tapahtuman päätösosiossa.
(kuvakaappaus videostreamista / Darcmedia)
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.
Yhessä eteenpäin! – Yhteisöllinen nuorisotyö Etelä-Savon kouluissa on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke 1.8.2020 – 31.1.2023. Hankkeen toteuttajana on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.